"Pidät kädessäsi hienoa sivellintä. Maalaat Elämää ja seisot ison kankaan edessö, jonka
nimi on Aika. Maaleina käytät ajatuksiasi, tunteitasi ja tekojasi.
Valitset ajatustesi värit: tummaa vai vaaleaa, heikkoa vai vahvaa, hyvää
vai pahaa.
Valitset
tunteidesi värit: epäsuhtaista vai harmonista, kovaa vai pehmeää,
heikkoa vai vahvaa. Valitset tekojesi värit: kylmää vai lämmintä,
pelokasta vai uskaliasta, isoa vai pientä. Mietit millainen ihminen
haluaisit olla.
Yrität
saada haluamasi kuvan mahdollisimman todelliseksi ja eläväksi. Ajan
kankaalle. Jokainen elämäsi hetki on siveltimenveto maalauksessasi. Teet
vahvoja ja uskaliaita vetoja, jotka vievät sinua eteenpäin. Teet
herkkiä valoja ja varjostuksia, jotka tekevät elämästä syvemmän ja
vivahteikkaamman. Teet pieniä lisäyksiä, jotka tuovat luonnetta ja
huumoria.
Onnistumisen taide on taidetta, joka tekee elämästäsi mestariteoksen."
Wilfred A. Peterson
Hieno kirjoitus siitä, miten teemme elämämme polun. "Maaleina
käytät ajatuksiasi, tunteitasi ja tekojasi." Juuri noiden asioiden
pohjalta me muokkaamme elämäämme. Ajatus johtaa tunteeseen, tunne johtaa
tekoon.
Ajatusten
jatkuva tarkkailu on kovaa puuhaa, jos ei ole jo valmiiksi
yltiöpostiivinen. Olen itsekin joutunut silloin tälläin työstämään ajatuksiani.
Ensin pohjalla on ollut ehkä pienen pieni närkästyksen aihe, mutta sitten kun
ymmärtää asettua kyseisen henkilön asemaan voi saada ymmärrystä käyttäytymiselle. Myönnetään, että en olisi
toiminut ihan samoin, mutta ymmärrän kuitenkin eri tapoja käsitellä
asioita ja yritystä saada tunteilleen sympatiaa ja vastakaikua. Tämän asian
ymmärtäminen toisinaan johtaa anteeksipyyntöön huonoista sanavalinnoistani ehkäpä. Asia
ei tietenkään ole noin yksinkertainen onnellisen lopputuloksen
saamiseksi, sillä vastapuolen tunteet eivät muutu sormia napsauttamalla.
Ajatusten takana on usein monien tapahtuminen ja sattumusten sarja,
jossa vain jokin tapahtuma on se viimeinen niitti loukkaantumiselle ja vihan tunteille.
Usein
kun itsellä on huono olo, voi etsiä sitä syyllistä ihan jostain muualta
kuin omasta itsestään. Omien ajatusten summa on kuitenkin reaktio
elämäntilanteeseen. Asioista ajoissa puhuminen auttaisi paljon siihen,
että pattitilanteista vältyttäisiin. Mitä kauemmin pitää möykkyä
sisällään, sitä kauemmin kestää myös sen vyyhdin purkaminen. Möykky voi
pahimmillaan aiheuttaa jopa sairautta, jos tunteitaan ei osaa tai ei
voi tuoda julki. Jokin kohta kropasta vain kertoo, että kaikki ei ole
hyvin. Migreeniin taipuivasena tiedän tämän erittäin hyvin. Onnekseni
omat migreenini ovat vähentyneet ja vähentyneet, mutta osaan asiaan
kiinnittää huomiota, kun huomaan läheiseni tai työkaverini usein
sairastelevan. Kaikki hänen elämässään tai tunnetasolla ei ole ehkä
kohdallaan. Taustalla voi olla usein lapsuudessakin koettuja tunteita ja
traumoja, jotka jokin aikuisiässä tapahtunut tilanne tuo taas muistiin.
Muisti on niin ihmeellinen asia, hyvässä ja pahassa.
Äkkinäisiä päätöksiä siis kannattaa välttää ja
ottaa omien kokemusten arkun käyttöönsä muistin kautta. Alitajunta
hoitaa tehtävänsä ja sieltä se vastauskin sitten tulee. Toivottasti se
oikea vastaus, joka kuvaa omaa todellista ajatusmaailmaa sekä
oikeudenmukaisuutta.
Oikein ihania hetkiä maalaustelineen edessä!
Oli hieno kirjoitus.Olen myös tämän huomannut omassa elämässä kuin kroppa kertoo on pattitilanne tai jokin laukausee pahan muiston. Muistan tilanteen kuin se olisi tapahtunut eilen, vaikka siitä olisi vuosia aikaa. Minä reagoin kaularanka säryllä, mikä on todella kipeä ja vielä saattaa kestää monta päivää.
VastaaPoistaKiitos Helena! Ikävän seuralaisen olet saanut muistojen läpi käymiseen! Voin vain kuvitella tuon säryn. Ei varmasti mukavaa!
PoistaHyvää alkavaa viikkoa Sinulle!
Jälleen viisas ja hyvä postaus
VastaaPoistaKaunis postaus:)
VastaaPoistaHyviä ajatuksia.
VastaaPoista