sunnuntai 5. elokuuta 2012

Minä rakastan


"Minä rakastan
enkä tarkoita sillä tunteellisuutta
en tavanomaisuuteen tyytymistä, en rakastettavuutta.
Minä rakastan, enkä tarkoita sillä
vain seksuaalisuutta,
en vain ohimenevää intohimoa.
Minä rakastan, enkä tarkoita
vain silloin kun minusta siltä tuntuu
tai kun joku tai jokin minua miellyttää.

Minä rakastan päättäväisesti.
Minä rakastan ehdoitta.
Minä rakastan koko sydämestäni,
koko elämiseni intohimon voimalla
ja vastarakkautta odottamatta.
Minä rakastan yhä uusin tavoin
ja sen mielikuvituksen innoittamana,
joka minulle on suotu.
Minä rakastan toivon siivittämänä.

Ja vaikkei se aina onnistukaaan,
minä tiedän kuitenkin, että se on päämääräni,
joka muuttaa ensin minut
ja sitten maailman."
-Ulrich Schaffer/ Rakastan... ja maailma avautuu

-Yksi suosikkirunoilijoistani on Ulrich Schaffer, joka oli minulle aiemmin aivan tuntematon kirjailija ennen kuin kirppareilta löysin hänen runokirjojaan. Minulle  tuntematon kirjailija, mutta muulle maailmalle ei, sillä hänen kirjojaan oli painettu 1989 jo miljoona kappaletta. 

 Rakkausmuistoja on niin monenlaisia. Prinsessani oli muutaman vuoden nuorempi ja nukkui yön vieressäni. Aamulla hän herätti minut sanoen:"Äiti, käänny minuun päin, haluan nähdä sinun kasvosi."  Voiko paljon ihanampaa tapaa olla herätä kuin siihen, että lapsi kaipaa heti aamulla ensimmäiseksi äitinsä hymyä ja kasvoja. Pienet vauvat osaavat ilmentää iloisuuttaan nähdessään tutun ja turvallisen ihmisen hymyllä tai jopa pienellä naurun kiherryksellä.  Meillä vanhemmilla on uskollisia ihailijoita lapsissamme tilanteessa kuin tilanteessa. Sama pitäisi olla myös toisin päin. 

Nyt voin myös lisätä tähän kirjoitukseeni, että myös lapsenlapsen hymy voi olla maailman valloittavin. Se vie mummin sydämen ihan mennessään, kun saa iloisen hymyn vastaansa.

 Kirpparilöytönä Burleighin kannu kokoelmiin. Olisi pitänyt ottaa kuva vielä toiseltakin puolen, sillä siellä pupunen istuskelee noiden viljalyhteiden välissä. Suloinen pitkäkorva.

Se pääsi nyt jo kahden olemassa olevan kaveriksi kirjahyllyn päälle. Näissä kannuissa on jotain maagisen kaunista, joka miellyttää silmääni. Aiemminhan olin aivan sinisen värin lumoissa, mutta sittemmin on makuni muuttunut hyväksyvämpään suuntaan muidenkin värien osalta, mutta kai se sinisyys on yksi tärkeä juttu näissä niin rakastamissani kannuissa.

Syksyn pimenevien iltojen iloksi löytyi taas lisää puuhailtavaa palapelin muodossa. Ihan muutama näitä minulla jo onkin vaatehuoneen hyllyillä odottamassa, mutta kahden euron sijoitus tästä palapelistä oli mielestäni vaivan ja ostamisen arvoinen.

 Uusi viikko taas kohta aluillaan eli mukavaa tulevaa viikkoa joko lomaillen tai työssä käyden!



14 kommenttia:

  1. Rakkautta ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa. Ja mikä ihaninta on, kuin saada lapsen tai lapsenlapsen hymy ja kuulla sanat: "minä rakastan sinua", niin kuin lapsenlapseni sanovat iltarukouksen jälkeen. Ja siihen on ihana vastata samoilla sanoilla.
    Kyllä minunkin silmäni näkee noissa sinisissä kannuissa jotakin maagista. Ne ovat tosi kauniita. Olenpa myös joskus ollut sinisen värin lumoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaus, aivan valloittavan ihana asia! Minä odotan vielä noita sanoja Murusen sanomina. Siihen taitaa vielä hetki mennä, kun nyt ikää on 6 kk, mutta toivottavasti ne joskus saan kuulla. Sininen on vaan niin kaunis väri:)

      Poista
  2. Minullakin oli sininen kausi joka kestikin aika pitkään. Tykkään kyllä vieläkin sinisestä.
    Kauniita kannuja sinulla onkin .

    Voi vain kuvitella, miten lapsenlapsen hymy mummiin vaikuttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaten minulla tuo samainen kausi kesti pitkään ja sen seurauksena löytyy kyllä monenmoista kippoa ja lasia sinisävyisenä. Tuo uusin kannuni olikin sellainen löytö, jollaista en ole vielä ennen nähnytkään, joten piti poimia mukaan.

      Kyllä siinä kaikki pienet murheet unohtuu, kun lapsenlastaan katselee hymyilevänä.

      Poista
  3. Tykkään kans todella paljon noista runoista:)lapsen hymy on parasta mitä tiedä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin ihmeellistä ja myös niin kaunista, että hymyllä saa aikaan sydämeen kaikkea kivaa tunnetta!

      Poista
  4. Hei! Viimeinkin sain aloitettua itsekin täällä uudessa paikassa blogini. Ihanaa, että alan löytää täältä entisiä ystäviäni.
    Onnea blogillesi! Tervetuloa blogivierailulle!

    VastaaPoista
  5. Kannussa on jotain majesteetillista!
    Minä rakastan pienen pieniä asioita, yksityiskohtia, jotka tekee päivästä onnellisemman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienosti kirjoitettu tuo minä rakastan..., sillä juuri noinhan se menee, jos ihan tarkkoja ollaan. Onnekkaita hetkiä viikkoosi!

      Poista
  6. UUH! ihana runo.
    ...totta hymy on paljon ja sen tunne,
    tiedän itse kolmin kertaisen mummina mitä on lapsenlapsen hymy...nyt pikku nuorimmainen 4kk hymyileee,oi miten suloista.
    Rakastan omien lapsien hymyä ja onnellisuutta he ovat suurin osa minua...olen sanonut että he omistavat puolen sydämmestäni...jos eivät enemmänkin.
    On rakkaus olla äiti ja mummi.

    VastaaPoista
  7. Oi Päivi, nuo kirjoittamasi sanat ovat juuri ihanimmat sanat rakkaudesta lapsiin ja lapsenlapsiin!

    VastaaPoista

Kiva, kun piipahdit! Tervetuloa toistekkin!