lauantai 28. joulukuuta 2013

Ihmissuhteiden moninaisuutta


"Ihmissuhteen tarkoitus on,
että päätät,
minkä osan itsestäsi haluat panna esille,
ei se,
minkä osan toisesta ihmisestä voit saada ja pitää."
-Neale Donald Walsch

Vanha, näillä sivuillani usein pilkahtanut lause, että kaikilla ihmisillä on tarkoitus elämäsi polulla, sivuaa em. lausetta. Ihmissuhteet tarjoavat aina haasteellisuutta, sillä peilaamme itseämme suhteessa toisiin ihmisiin, heidän mielipiteisiinsä, heidän odotuksiinsa. Mihin on kadonneet ne omat haluamiseni, toiveeni, tavoitteeni?

Rakastunut ihminen elää usein kumppaninsa kautta ja menettää samalla oman itsensä. Yhdessä olemme enemmän, mutta kun se enemmän ei usein sitten pitkällä tähtäimellä riitäkkään. Miksi?

Pitäisi oppia rakastamaan ja kunnioittamaan itseään niin, että ei toisen ihmisen toiveiden mukaisesti täysillä eläisi tätä elämää. Jokainen kehittyy ja kasvaa tavallaan ja pitäisi omata ymmärrystä ja viisautta antaa tilaa kasvavalle persoonalleen, niin omalle kuin lähimmäisenkin. 

Merkitystä onkin ehkä vain sillä, mitä minä suhtaudun erilaisiin tilanteisiin. Olen oman onneni ja kasvuni seppä. Toinen ihminen ei voi onnea tuntea täysillä minun puolestani. Minun itseni pitää se kokea.
Hymy
Etsi onnesi häivähdyksiä tästäkin päivästä! Ne ovat Sinun!


Tämä tonttutyttö toivottaa niitä onnen häivähdyksiä viikonloppuusi!

tiistai 24. joulukuuta 2013

Perhejoulun ideaa

 
"Mitä kertoi mulle tonttu?

Pipari tuo joulun.

Kynttilä tuo joulun.

Himmeli tuo joulun.

Mitä muuta kertoi tonttu?

Antoi ajatuksen uuden,

kertoi joulun salaisuuden.

Rakkaus tuo joulun.

Näin kertoi tonttu."
 
Tontulla on kaunis ajatus! Toivottavasti se ajatus toteutuisi joka kodissa! 

Itsellä vähän erilainen joulu kuin aiemmin, sillä ensimmäistä kertaa vietämme joulua Esikoistyttären luona, jonne saapuu myös vävyn läheisimmät. Oikea perhejoulu uuden mittakaavan mukaan, sillä saimme sukuun uuden ihanan jäsenen 10 pvä sitten. Mummin Murunen, vajaa 2 v, ei vielä joulusta perusta, mutta varmaan hän tänään huomaa, että jotain nyt on tekeillä, kun talo on täynnä ihmisiä ja saa availla lahjoja. Ihanaa saada seurata hänen aitoja eleitään ja ilmeitään  paketteja saadessaan.
 

Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Perheenlisäystä


"Sanotaan ja tosi se onkin,
että juuri ennen meidän syntymäämme
enkeli painaa sormensa huulillemme ja sanoo
"hys hiljaa, vaikene siitä minkä tiedät".
Tästä johtuu, että meillä on syntyessämme
kuoppa ylähuulessamme
emmekä muista mitään mistä tulimme."

-Roderick Macleish

Ikimuistoinen viikonloppu takana! Esikoistyttäreni perheeseen syntyi potra poikavauva lauantaina. Mielestäni hän on nyt jo kovin komea ja upeapiirteinen miehenalku. Kun äiti ja isi olivat haikaran tuliaista vastaanottamassa, vietimme isosiskon kanssa laadukasta aikaa koko viikonlopun ja voi että, kun meillä oli hauskaa. Aivan uskomatonta, miten tuollainen vajaa 2-vuotias voi olla niin seurallinen ja valloittava. Monet naurut nauroimme yhdessä, hänellä on mahtava huumorintaju ja ihana pilke silmäkulmissa. Hän seuraa tarkkaan ilmeitäni, kun tietää tekevänsä jotain hauskaa tai pikkasen luvatontakin. 

Tänään annoin hänen käsiinsä enkelisoittorasian, jota hän jaksoikin pitkään tutkia ja ihmetellä. Hän jopa jaksoi itse vetää hiukan soittorasian vipua pohjasta, joten se lisäsi varmaan mielenkiintoa, kun itse sai jotain ääntä aikaiseksi rasiasta. 

Musiikki kaiken kaikkiaan tuntuu olevan hänelle tärkeä juttu. Äitinsähän on ollut hänen kanssaan muskarissa ja ihan taaperosta lähtien hän on kyllä jotenkin reagoinut mieleiseensä musiikkiin. Eilen lauloin autossa joululauluja, mutta kun kohdalle tuli sellainen paikka, kun en sanoja muistanut, hän lauloi mukanani laalalaa aina sopivan hetken tullen. Silmät loistaen hän yhtyi tähän epävireiseen lauluuni.

Tyttären perhe sai siis  uuden "herätyskellon", joten heillä ei lepoa ole nyt lähiviikkoina kovasti tiedossa. Omalla kohdallani töitä riittää myös näin joulun alla mukavasti, joten kovasti ei vierailuja blogeihin ole odotettavissa. Siksi haluankin nyt toivottaa kaikille jo valmiiksi  mahdollisimman kiireetöntä ja ihanaa joulun alusaikaa! Nautitaan taiasta ja joulun lumosta!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Sitoutumispäätös itsenäisyyteen


"Ennen sitoutumistaan ihminen aina epäröi, vielä
on tilaisuus vetäytyä takaisin. Kaikkia aloitteita
ja luovuutta koskee yksi perimmäinen totuus, jonka
huomiotta jättäminen tekee tyhjäksi lukemattomat
ideat ja suuret suunnitelmat: sillä hetkellä, kun
ihminen lopullisesti sitoutuu johonkin, silloin
kaitselmus puuttuu peliin. Tapahtuu kaikenlaisia
avuksi tulevia asioita, joita ei koskaan olisi
muuten tapahtunut.

Sitoutumispäätöksestä seuraa kokonainen tapahtumien
virta, joka tuo ennalta arvaamattomia tapahtumia,
tapaamisia ja aineellista apua, jota ihminen ei
olisi voinut uneksiakaan saavansa."

-W.H. Murray
 
Hei, nyt on jo joulukuun 7. päivä!
 Meillä täällä rannikolla ei ole lumesta paljon tietoakaan, ei edes pakkasesta. Eilen juhlittiin itsenäistä maatamme uusissa kuvioissa valtakunnan tasolla.  Henkilökohtaisesti pidin kovasti tästä uudesta järjestelystä ja ohjelmasta Tampere-talolla, jota seurasin ystäväpariskunnan luona. Puvut tuli ihailtua ja muutama helmi sieltä jäi itsellekin mieleen.  Konsertti kaikkineen oli onnistunut kokoelma kirjallisuutta ja musiikkia. Tyylikäs ja kaunis kokonaisuus meistä suomalaisista, ajattelutavoistamme sekä taidoistamme. 

Hienoa, oli myös lukea presidenttimme kommentteja facebookista. Niin kuin siellä joku kommentoikin, että varmasti harvan maan presidentti itse kirjoittaa naamakirjaan. Kovasti tuntuivat muutkin pitävän tästä uudesta, mutta väliaikaisesta järjestelystä ja ohjelmasta.Toivottavasti jatkossakin on jotain tällaista vaikka juhlapaikka remontin jälkeen varmasti palaakin takaisin.


Onnellista joulukuista itsenäistä oloa ja kiitos menneille sukupolville siitä, missä elämme nyt, Vapaassa, kauniissa ja itsenäisessä maassamme!

lauantai 30. marraskuuta 2013

Pikkujouluista oloa


"Tonttu kun hiipi meidän pihaan, varoen tartuin sen punaiseen hihaan.
 Pyysin: Viestin viethän ystävälle, niin pajon hyvää toivoisin hälle.
 Tuoksua kuusen ja kynttiläin, iloa, riemua kukkurapäin. 
Lämpöä, rakkautta läheisten.
 Ystävän halauksen jouluisen."

Pikkujouluista oloa siis ilmassa!

"On ällistyttävää kuinka paljon energiaa ruumis kykenee käyttämään ja kehittämään. Se on taikuutta, sillä on mahdotonta käsittää mistä niin suuri määrä energiaa on kotoisin."
-Robert Bly

Samaa taikuutta voi ihmetellä kaikkialla luonnossa. Lakastunut kasvi nousee syksyisen nuukahtamisen jälkeen uudelleen muutaman kuukauden kuluttua uuteen kasvuun ja kukoistukseen. Ehkäpä entistä ehompana ja kauniinpana kuin koskaan aikaisemmin.

Ihmisen vapauteen kuuluu osana se, että pystyy unohtamaan ja luopumaan kipeistä muistoista. Antamaan anteeksi. Tuskankin hetkellä on hyvä muistaa ne elämän myönteiset, kauniit puolet, sillä jokaiseen hetkeen sisältyy lupaus uudesta mahdollisuudesta.

 Mahdollisuuksien elämää!


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Aika kulkee vääjämättä

"Mitään ei tarvitse odottaa
ei huokailla
ei kiirehtiä
Aika kulkee vääjäämättä
tuo tullessaan
vie mennessään
sormellakaan siihen koskematta

Vuosikymmenet kuvittelin
kantavani aikaa
kasaan painuvilla hartioillani
Mutta aika kantaakin minua
aalloilla keinuvan haahkan lailla"

-Anja Porio

Aika tosiaan kulkee vääjämättä eteenpäin, vaikka kuinka joskus haluaisi, että vähän hitaammin, kiitos! 


Vuohenjuustoa, broileria ja paholaisen hilloa. Tuota hilloa olen maistanut monta versiota ja kaikki ovat olleet hyviä, mutta ajatuksissani on kyllä kokeilla itsekin tehdä kyseistä herkkua. 

Mukavan maukasta tulevaa viikkoa ihan jokaiselle!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ajatusten seikkailua

"Minä rakastan ajatustesi pelottomuutta.
Sinä teet suunnitelmia,
joita siivittää sinun elämänjanosi.
Sinä et anna tapojen ja odotusten
rajoittaa itseäsi.
Sinä haluat tunkeutua
asioiden ja olentojen ytimeen.
Sinä ryöstäydyt irti uusille rannoille.

Joskus sinun päättäväisyytesi
pelottaa minua,
mutta useimmiten sinun suunnitelmasi
saavat siivet selkääni
niin että itsekin ajattelen vapaammin
ja uskaltaudun luottamaan
sisäisen ääneni
kehittymiseen.

Minä rakastan sellaisten ajatusten seikkailua,
jotka muuttavat elämää."

-Ulrich Schaffer/rakastan...ja maailma avautuu

Erilaisista osa-alueista elämä se kaikkineen koostuu. Säröjen kautta meistä tulee vahvempia ja toivottavasti myös toiset ihmiset huomioonottavampia elämän kulussa. Oppimistilanteita kaikki, ehyempää tulevaisuutta varten sekä sisäisen valomme avulla voimme saavuttaa lopulta tasapainoisemman elämän, johon joskus kuitenkin edeleen kuuluu myös turhaakin tunnetta ja väärinymmärrystä. 

Puhumalla moni väärinymmärrys selviäisi, joten neuvoni on, että jos kokee kaltoin kohdelluksi itsensä, kannattaa asiaan ottaa vähän perspektiiviä ja miettiä  yhdessä missä meni vikaan ja oppia siitä tulevaisuuden tapahtumia varten. Joskus vaan joutuu päätään hakkaamaan seinään muutamankin kerran, mutta eiköhän se oppi jossain vaiheessa mene ymmärrykseen asti. Aikaa ja apua kanssaihmisiltä siihen myös tarvitaan, joten kärsivällisyyttäkin koetellaan jokaiselta osapuolelta. 


Tässä on minun yksi ihmeeni! Ostin tämän atsalean vuosi sitten ja se kukki ihanasti aikansa. Koska kukka oli erittäin hyvinvoipa ja kasvatti lehtiään mukavasti, siirsin kukan alkukesästä parvekkeelle. Nyt syksyn kylmyyden alettua, siirsin kukan sisätiloihin keittiön pöydälle valoisaan ja lämpimään paikkaan. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen yhtenä aamuna, kun huomasin, että koko kukka oli ihan täynnä nuppuja ja nyt pikkuhiljaa ne ovat auenneet jokainen vuorollaan. Kokonaiskorkeutta kukallani on yli 50cm,  joten on näyttävyyttä. Upea, komea ilmestys!


Huikeaa alkavaa viikkoa!

lauantai 9. marraskuuta 2013

Jokainen omalla tavallaan


"Jollet voi olla mänty
kukkulan laella,
ole pensas laaksossa,
mutta ole
Paras pienin pensas
puron varrella.
Ole pensas, jos et voi
olla puu.
Jollet voi olla valtatie,
ole vain polku.
Jollet voi olla aurinko,
ole tähti.
Et sinä koon avulla voita tai häviä.
Ole paras, mikä tahansa
oletkin."
-Martin Luther King

Jokainen omalla tavallaan voi tuoda ja antaa  hyvää mieltä ja oloa kanssaihmisille.
Hymyä huuleen on se pienin ponnistus kohtaamisissa.
Valon lähde on iloisissa silmissäsi.

Mukavaa päivää!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Huivit kaulalle


"Yksi ruusu on kasvanut laaksossa
Ja se kauniisti kukoistaa,
:,:Yksi kulkijapoika on nähnyt sen.
eikä voi sitä unhottaa:,:

Ja sen olisi hän kyllä poiminut
Ja sen pistänyt povelleen,
:,:mutta köyhänä ei ole tohtinut,
vaan jättänyt paikoilleen:,:"


 -Suomalainen kansanlaulu 

Hauskoja nämä omat mielleyhtymät, sillä kun ajattelin millä aloitan tämän tarinani, ensimmäinen aihe tuli häiritsemään ajatuksenkulkuani eli tuo yllä oleva laulu. 

Luin eilen XL-Elämää -blogia aiheesta huivit ja inspiroiduin hänen kauniista huiveistaan sen verran, että päätin kaivaa omatkin huivini esille. 



Marimekon pikkuhuivit ovat ympärivuotisia suosikkejani. Tuo etualalla oleva mustavalkoinen huivini on näistä vanhin ja hippasen isompaa kokoa kuin nuo kolme muuta Mini Unikko-huivia. Näitä voisi hankkia enemmänkin, sillä ovat tosiaan monikäyttöisiä, sillä itse käytän näitä paitapuseron seurana tuomaan pukevuutta läpi vuoden, mutta myös takin seurana peittämään paljasta kaulaa. Hiuksiin tätä voi myös sommitella pannaksi, joka onkin ihan kaunis vaihtoehto myös.


Nämä ovat useimmiten kausihuivejani eli keväisin ja syksyisin nämä pääsevät takkieni seuraksi. Vasemmalla oleva valkoinen huivi on saanut paljon huomiota ja kehuja juuri kuosinsa ja pituutensa vuoksi. Tämän löysin jonkun vaateliikkeen alekopasta mallikappalepoistona, joten ei kovasti ole tullut muilla vastaan. Toinen huivini oikealta oli löytö, kun etsin ihan jotain muuta, mutta rakastuin tähän huiviin heti. Mukana ollut ystäväni totesi, että hän huomasi, että en muuta sitten enää nähnytkään kun olin tämän huivin bongannut. Vasemmalla olevaan valkoiseen röyhelöhuiviin tykästyi myös samainen ystäväni ja halusi myös itselleen samanlaisen. Enpä vaan ole muistanut kysyä, löysikö hän silloin haluamansa.


Turkoosia eri sävyisenä huiveina on näissä valtaosassa. Kuva ei ihan tuo esille vasemmalla olevan huivin aaltomaista osuutta, mutta siihen tykästyin tässä huivissa. Harsomaisen ohut musta huivi on myös todela suloinen, sillä molemmissa päissä on mustaa pitsiä kerroksittain kauniisti. Keskellä liukuvärjätty puuvillahuivi on nykyään lenkkihuivinani. Toiseksi viimeinen huivi turkoosina on Esikoiseni tuoma tuliainen matkoiltaan.


 Isokokoiset huivit olivat lemppareitani jossain vaiheessa ja nyt nämä ovat jääneet vähemmälle käytölle. Pitääkin verestää näiden käyttöä uudelleen, sillä kauniita ovat nämäkin kaikki. Näistä olen kolme tehnyt ihan itse, kun tuntui, että kaupoista ei saa sopivan värisiä eikä tarpeeksi isoja huiveja. Alhaalla punamusta ja ylärivissä harmaapunamusta ja ruskeamusta ovat niitä omatekemiäni.


Yksiväriset viskoosihuivit monissa eri väreissä ovat helppoja valintoja piristimään asuja mielihalujen mukaan. Oikealla oleva Burberryn huivi on ainut merkkihuivini ja jonka olen saanut lahjaksi. Sitä on tullut tosi paljon käytettyä ja on ehkä rakkain huivini näistä. Parisen vuotta sitten olin Prinsessan kanssa ostoksilla ja  hississä eräs rouva kehui huiviani kauniiksi. Hänellä oli samantapainen huivi hieman eri värisenä, jota tietysti myös kehuin. Hänellä oli  tarina kerrottavana huivin saamasta huomiosta, sillä eräs edesmennyt laulaja oli  tykästynyt hänen huiviinsa ja nyt hän päätti jatkaa kehujen kertomiskiertoa. Nyt se jäi sitten minulle kerrottavaksi seuraavan kauniin Burberry huivin omistajalle.


Viimeisenä uudelleen ruusuhuivini, joka on myös itsetehty ja juhlahetkiin tarkoitettu hartiahuivin tapainen, kuten myös valkoinen kolmiohuivi, jonka hapsuissa on kauniita valkoisia helmiä. 

Monenlaisen ja monenvärisen asun somisteeksi siis löytyy huiveja. Paljastappa Sinäkin huivisi tai edes mielihuivisi meille muillekkin. Ehkä huivitkin kertovat jotain kantajastaan, en tiedä, mutta jos Sinulle tuli jokin mielikuva minusta huivien omistajana, kerroppa se. Mielenkiinnolla odotan kommenttejanne!

Huivikasta syysoloa kaulalle!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Kaikille tilaa riittää


"Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on. 
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.

Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton."

-Vk 499

Lohduttavan virren sanoja, jotka varmaan jokainen ikäpolveni ihminen omalla tavallaan osaa. Ainakin pienen muistutuksen jälkeen.

Tänään vietetään vainajien, pyhimysten ja marttyyrien muistopäivää viemällä kynttilöitä haudoilla. Kotona tietysti voi myös polttaa kynttilöitä rakkaiden muistoksi. Sen eleen voi tehdä  vaikka joka päivä, mutta onhan siinä jokin erilainen merkitys myös ulkoisesti, kun pimeällä kulkee hautausmaalla juuri tänä päivänä.  Se valomeri on jotain kaunista ja antaa meille täällä vielä oleville ajatuksen myös siitä, että toivottavasti meitäkin muistetaan lähtömme jälkeen yhtä kauniin valon kera.


 Postiluukusta viikolla tipahti nämä kortit ja vuosikalenteri suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden tukemiseksi. Joka vuosi löydän jonkun kortin näistä, josta pidän erityisesti. Tänä vuonna se on tämä nokikolaripojista maalattu kuva. Siinä on jotain iloisen riehasta, vaikka työmatkalla ehkä ollaan ja jaellaan "kultakolikoita" Samoin tykästyin tuohon lintuaiheiseen kirjanmerkkiin, joka tulee heti käyttöön. Nämä kortit taitavat tulla joka kotiin eikä näillä ole palautus- tai ostovelvoitetta. Nyt muutaman vuotena olen maksanut pyydetyn summan tästä paketista, sillä kyllä sen parikymppisen voi huonomminkin käyttää. Haluan uskoa, että summa menee varmasti näiden erityistaitoja omaavien iloksi.



Vihersalaattia lounaaksi tänään, sillä jostain ihmeen syystä oikein oli himo saada juuri tällaista salaattia. Olen rakastunut savunmakuiseen vuohenjuustoon ja sitä on nyt sitä kaikissa mahdollisissa versioissa käytetty lisänä, kuten tässäkin. Lorautin vähän sitruunan makuista öljyä ja tummaa balsamicoa myös, joten naminamia tuli. 

Nyt haluan toivottaa kaikille rauhaisaa Pyhäinpäivää!

 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Maaima näyttää paremmalta


"et tarvitse toisten
hyväksyntää tietääksesi
olevasi arvokas 

sinun on vain
avattava silmäsi
ja nähdä todellinen
minäsi"

-Carolina Gårdheim

 Kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, pystyy ehkä elämään myös tasapainoisempaa ja tyydyttävämpää elämää. Joillekkin ominaisuuksilleen ei vain voi mitään, jotka saa perintönä esivanhemmiltaan. Tapojaan voi yrittää muuttaa omaksi parhaakseen, mutta muuten on parasta vain hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.


Joulunpunaista lankaa kirpparilta. Enpäs ole vuosikausiin ostanut lankaa vyyhteinä, joten kerimishommia tiedossa.


Kannoin tänään parvekkeelta viimeisetkin kukkivat kukat sisätiloihin. Äitienpäiväruusunikin on taas nupuillaan, taitaa olla jo vähintään kolmas kerta toukokuun jälkeen.


Ystävyys perustuu paljolti myös siihen, että ei yritä muuttaa toista ihmistä kaltaisekseen tai muuttaa hänen omia tapojaan ja mieltymyksiään. Jakaa vain kivat ja vähemmän kivat jutut ja nimenomaan luottamuksella.  Rakastaa häntä sellaisena kuin hän on ja vastaavasti saa kokea samaa.
Sellaista se on se ystävyys.

Mukavaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Yksi elämänmuutos, toinen tulossa


"Minä toivon valoa varjoisiin öihin,
minä toivon, ettemme eksyksiin jää.
Minä toivon iloa arjen töihin
paremmaksi kun muuttuu tää,
ja huolet hälvenee nää.
Minä toivon käteeni kättäsi lämmittävää."

-Sinikka Svärd: Minä toivon 

Kynttilän valossa on jotain kauniin maagista. Rauhoittumisen hetki sohvalla ennen töihin lähtöä, sillä viimeinen virallinen työpäivä  on tänään nykyisessä työpaikassani. Huomenna vielä hoitamassa samassa paikkaa asioita, mutta jo toisen työpaikkani listoilla. Kolmisen viikkoa on mennyt listoja rustaillen, että mitä pitää muistaa laittaa kuntoon nykyisessä työpaikassa ja mitä on muistettava uuden aloituksessa. Mielenkiintoista ja vaiherikasta aikaa ja ilman niitä listojani olisin varmaan  ollut aika stressaantunut. Tähän asti hommat on sujunut ilman stressiä, toivottavasti viimeisetkin hetket. Työntäyteisiä päiviä on ollut aamusta melkein iltaan, mutta en tosiaankaan valita, kun saa tehdä sitä työtä mitä rakastaa. 


 Tämä ihanuus on jäänyt näyttämättä kokonaan. Sain tämän Ystävältäni jo kesällä nimpparilahjaksi ja hän kun tuntee minut hyvin, sain enkeliaiheisen lahjan, naulakon. Uuden työpaikan myötä tulee jossain vaiheessa muuttokin, joten säästän tämän uuteen tulevaan kotiini seinälle laitettavaksi.


 Kesäistä vihreyttä vielä kuvissa. Luonnossa onkin sitten jo toista. Nyt haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rentouttavaa sunnuntaita!

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kaikki kuuluu yhteen


"Toisinaan tahtoisin liueta
horisonttiin
puoliväliin
siihen
missä meri loppuu
ja taivas alkaa
olla yhtä kaiken kanssa
mikä minua ympäröi
aavistelen ja tiedän
tunnen ja pelkään
uskon ja toivon
se kaikki kuuluu yhteen
toisinaan tahtoisin liueta
horisonttiin
puoliväliin
siihen
missä meri loppuu
ja taivas alkaa

olla yhtä"

-Margot Bickel 


  
Kirppareilla käydessä pitää aina selata läpi myös mahdolliset käsityökirjat. Tämän kirjan löysin kesällä paikkakunnan omalta kirpparilta ja kävi vielä sellainen flaksi, että jo ennestään edullisesta hinnasta sai vielä puolet pois eli vaivaiset 2E oli loppuhinta.

Huovuttamista en ole vielä ollenkaan kokeilut, mutta aihe on kyllä aina kiinnostanut kovasti, kun eri blogeissa olen huovuttamalla nähnyt tehtävän vaikka mitä kaunista. Tässä kansikuvassa oleva tyyny on tosi kaunis eli luultavasti yritän sitä tehdä jossain vaiheessa.


 Tämä keijukainen sai minut myös ihastumaan malliin, joten tämäkin voisi olla kokeilulistalla.


Tunnelmallisia, hämärtyviä iltoja on paljon edessä. Nyt on alkanut itsellä se aika, jolloin viimeistään haluaa kaivaa kynttilät esille tuomaan valoa ja tunnelmaa myös tänne sisätiloihin.

Unelmien elämää! 

torstai 10. lokakuuta 2013

Elämyksellisiä hetkiä


"Jos aiot pitää minusta kiinni
ystäväni
silloin kadotat minut

jos saattelet minua
ystäväni
matkallani vapaaksi ihmiseksi

silloin kasvaa välillemme
kumppanuus
joka vaikuttaa meidän kummankin
elämään"

-Margot Bickel:Kulje tietäsi




Sisustukseen vähäsen uutta kirpparilta eli lipaston kulmalla oleva lamppu sopii mielestäni melkoisen hyvin vierashuoneen kattovalaisimen pariksi.



Vai mitä mieltä olette?


Jotkut lapset tietävät jo pienenä mitä haluavat tehdä isona. Omat muistikuvani tulevaisuuden ammatin mietiskelystä liittyvät vasta tuohon runsaan kymmenen vuoden ikään. Kai koulun opinto-ohjaallakin jotenkin oli sormensa sopassa, kun oma koulutustie tuli valittua. Sillä samalla tiellä ollaan edelleen vuosikymmenienkin päästä.  Nykypäivän trendinä on myös se toinen vaihtoehto, että joutuu jostain syystä montakin ammattia opiskelemaan elämänsä aikana. Oma valintani ei olisi voinut paremmin osua kohdalleen, sillä edelleenkin nautin työstäni. Jokainen päivä on elämys.

Elämyksellistä päivää Sinullekkin!

lauantai 28. syyskuuta 2013

Erilaisia muotoja


"Minä ihmettelen
vuorikiipeilijän huimapäisyyttä.
Pystysuoran seinämän vaoissa 
hän taistelee tietään ylöspäin.
Siinä minä näen
hänen toiveensa olla elävä.
Hän ei tyydy olemaan väritön ja liikkumaton,
hän ei anna kotona nojatuolissa istuen
elämänsä lipua ohitseen.

Myös minä haluan taas kiivetä,
asettua vaaralle alttiiksi,
suostua ottamaan riskejä,
astua uuteen maahan
ja siten oppia taas ihmettelemään,
tuntemaan elämän koko syvyydessään."

-Ulrich Schaffer

Vaarallisia tilanteita pyrin viimeiseen asti välttämään, mutta riskejä pitää joskus ottaa, sillä ilman riskinottoa ei elämässä ehkä monikaan asia muuttuisi ja nimenomaan siihen parempaan suuntaan.

   
Kirpparilöytönä eurolla tällainen hieman elämää nähnyt mieshahmo, jonka sisältä löytyi siistinä pysynyt maatuska. Tällaista pariskuntaa ei ole ennen  vastaani tullutkaan, joten pitihän se Prinsessalle ostaa tuliaiseksi.


Prinsessa oli bongannut jostain nettikaupasta myös tällaisen Maatuskaisen t-paidan. Tykkään kovasti tästäkin.

Nähtäväksi jää mikä juttu menneiltä vuosikymmeniltä seuraavaksi singahtaa uudestaan markkinoille tuoden alkuperäisen tuotteen lisäksi muita erilaisia muotoja ja tapoja ilmentää historiaa. 

Rentouttavaa viikonloppua!

lauantai 21. syyskuuta 2013

Satokauden loppua

"Kun olet saavuttanut kiitollisuuden korkeimman asteen,
jokainen ajattelemasi ajatus,
jokainen lausumasi sana
ja jokainen suorittamasi teko 
kumpuavat aidosta hyvyydestä."
-Secret, päivittäisiä elämänohjeita
 Parvekkeellani kukkivat kukat parhaimmillaan jo kolmatta kauttaan tänä kesänä. Tomaateista sain kaksi satoa ja alla oleva Kiinanruusukin antaa loppukesän väriloistoaan ilokseni. 
Täytynee kohta siirtää tämä kukka sisätiloihin, kun on luvattu kylmeneviä öitä. Lasitettu parveke on ihana, mutta ei se kaikkea kylmyyttä pidä poissa, joten paras toimia kukan parhaaksi.
Viime postauksessa jo vähän vilautin vaaleanpunaista lankaa ja tälläinen on lopputulos eli toinen lentäjänlakki, mutta tällä kertaa tytölle.
Tässä taas uusin yritys käyttää käsityöenergiaa hyväksi. Lanka on itselle ihan uutta, joka löytyi käsityöliikkeen poistokorista. Tykkään tuosta epätasaisesta langasta, josta tulee ihan mukavia kuvioita lopputulokseksi. Katsotaan sitten myöhemmin mikä tästä tulee.
Kauniita ja hyviä ajatuksia kera tekojen viikonloppuusi!

lauantai 14. syyskuuta 2013

Onneen vaipuneena


"Todellisuutta, joka on ympärillämme ja sisällämme,
voimme kutsua Olemiseksi...
Hiljaisuudeksi.
Olemalla yksinkertaisesti valpas, opettelemalla
kuuntelemaan (tai löytämällä jälleen luontaisen kyvyn
kuunnella) voimme huomata vaipuneemme onneen,
jota ei voi selittää: onneen olla yhtä kaiken sen kanssa,
mikä kätkeytyy selittämättömän rakkauden perustaan...
Kasvakaamme kaikki armossa ja rauhassa;
älkäämme laiminlyökö hiljaisuutta, joka on 
painettu olemuksemme ytimeen.
Se ei petä meitä."
-Thomas Merton (1915-1968)

Tapasin yllättäen kauppareissulla ystävän vuosien takaa. Meillä olisi ollut vaikka kuinka ja paljon juteltavaa, mutta kummallakin oli aikataulutettua menoa, joten pikaisesti vaihdettiin isommat kuulumiset. Elämäntavastamme tuli myös jossain sivulauseessa keskustelua, sillä huomasimme molemmat taas kerran olevamme hirmuisen sosiaalisia, mutta myös tosi erakkoja. Kyllä, samassa pakkauksessa molemmat. Hän on sielunkumppanini näissä asioissa.

 Nautimme molemmat hirmuisesti työstämme, mutta sen vastapainona tarvitsemme sitä erakkoaikaa, jotta taas jaksaa olla sitten sitä ihmisläheisempää lajia. Oma perhe tietysti kuuluu tämän erakkokategorian ulkopuolelle, mutta muuten kyllä osaamme väistää tilanteita, joissa esim. viikonloppuisin pitäisi jakaa aikaansa enemmänkin muiden ihmisten kanssa. Totta kai joskus on mukavaa tavata ystäviä, käydä sukujuhlissa yms. mutta sitä erakkoaikaa on oltava myös  jossain välissä. Silloin ladataan akkuja ilman kiirettä ja kelloa, nautitaan hiljaisuudesta ja mukavasta tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Sitten taas jaksaa olla se "aina" iloinen ja hyväntuulinen ihminen:)


Esikoinen toivoi minun kutovan tulevalle lapselleen tällaisen lentäjän lakin. Mallin kanssa oli hieman metsästämistä, kun minullakaan ei ollut juuri tuota lehteä, missä malli oli. Onneksi on näitä nettijuttuja, joihin voi laittaa itselle tarpeetonta tavaraa myyntiin ja sellaisesta Esikoinen oli bongannut kyseisen lehden.
Prinsessan nukke, nykyisin Murusen nukke mummilassa, pääsi malliksi. Hieman on siis väljyyttä hatussa, mutta ehkä siitä hiukan saa käsitystä mitä on tullut tehtyä. Tässä vielä alkuperäisen mallinkin kuva:


Malli on siis Moda 1/2009 lehdestä. Tuosta omasta tekeleestäni puuttuu vielä nuo napit, koska Esikoinen kertoi, että hänellä on siihen sopivat jo hankittuna.


Taas on kuva väärässä kulmassa, mutta ehkä tästä kuitenkin saa selkoa. Kirpparilöytöinä kaksi kirjaa, joista näitä Sophie Kinsellan kirjoja minulla onkin jo muutama ennestään. Tätäkin kirjaa lukiessa muutaman kerran olen jo pyrskähtänyt nauruun, miten voi naisihminen keksiäkin kaikenlaisia juttuja rahan kuluttamisessa ja mahdollisten luottorajojen korottamiseen tai uusien korttien saamiseen syntymättömän vauvan turvin. Hauskaa ja helppoa lukemista siis.

"Hakekaa kätilö" oli viime talvena suosikkiohjelmani, joten odotan innolla tämänkin kirjan lukemista, kun sarja on jo nähtynä pohjalla muistoissa.


Parvekkeella istuin illan ja nautin siitä erakkoelämästä kutimen kera silmäillen luonnon värikylläisyyttä. Joistakin puista jo huomaa, että syksyä eletään, vaikka lämpöä ja aurinkoa on tänään kiitettävästi ollutkin. Olen syksyihminen kaiken muun lisäksi, joten nautin suuresti kaikesta tästä luonnon tarjoamasta värikylläisyydestä.

Mahtavan huikeaa olotilaa viikonloppuusi!