Jotain, mitä ei aina osaa kuvailla

kukkaloistoa vähän toisella tapaa

"Minä uskallan olla se ihminen,

joka olen.

Keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen,

uuden elämän edessä epävarma ja kuitenkin tiedonhaluinen,

joskus ratkaisujen edessä pelokas,

hämmentynyt ajatusten paljouden keskellä,

ja kuitenkin myös pienistä yksityiskohdista haltioitunut.

Epäilevä ja empivä,

sitten taas rohkea ja vakaa,

sanoihin mieltynyt,

sitten taas vaiteliaana syrjään vetäytynyt.

Joskus rikki revitty ja täynnä ristiriitaisuutta,

mutta myös yksipuolinen ja naiivi.

Vielä paljon muutakin minä olen

jotain, mitä ei aina osaa kuvailla.

Minä uskallan

katsoa itseäni,

rakastaa itseäni

sellaisena kuin olen

ja antaa myös muiden nähdä minut

tällaisena

rakastetaan minua sitten

tai ei."

-Ulrich Schaffer/ Uskallan...

Onnekseni olen oppinut sen, että kaikkia ei voi millään miellyttää. Osa oppimisesta on tapahtunut ihan pakkohuomaamisen kautta, sillä kaikkien mieleiseksi tätä maailmaa ei voi omalta kohdaltaan tehdä. Parasta vain luottaa ja uskoa itseensä ja omaan intuitioonsa. miten toimia kussakin tilanteessa. Joskus tarvitaan myös sitä tietoa päätösten pohjaksi, mutta yhtäkaikki aina on joku jolle ei se tapa tai tyyli sovi, mitä aiot tehdä. Liikaa ei saa antaa muiden ihmisten vaikuttaa omaan itseensä, ettei kohta huomaa, että elääkin ihan jonkun muun elämää kuin omaasa.

Mummin Murunen aiheuttaa mummissa hurjasti ihania tunteita. Viimeksi kun näimme, minulla on satiinisukkahousut jalassa ja kun lattialla hänen kanssaan leikin, hän äkkäsikin, että tuntuupas tuo mummin jalka jotenkin jännältä. Pienin sormenpäin hän varovasti siveli polvestani ylöspäin ja oikein näki, miten ihmeissään hän oli tästä tuntokokemuksesta. Pusuttelua polveen ja taas uusi sivelyharjoitus jne. Aivan ihana oli seurata hänen mahtavia ilmeitään ja pusuttelut, ne vasta olivat jotakin:) Saa nähdä mitä hän ensi kerralla huomaa, sillä pari viimeistä kertaa koruni ovat olleet myös kiinnostuksen kohteina. Ilmiselvä PikkuPrinsessa tulossa, eikös vaan?

Oikein hurjan mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Muutun ja kehityn

Kukkaloistoa

"Minä uskallan

olla minä

enkä se ihminen

jonka sinä haluaisit.

Minä uskallan

olla täyttämättä odotuksiasi

jos niin tehdessäni olisin uskoton itselleni.

Minä haluan pysyä omana itsenäni

ja siitä huolimatta löytää sinut.

Minä uskallan

odottaa, että otat minut vastaan silloinkin

kun aiheutan sinulle vaivaa.

Toki minä muutun ja kehityn

mutta en koskaan sellaiseksi

kuin sinä haluat

vaan sellaiseksi kuin  minun kypsymiseni tie

minua johtaa.

Voin olla näin uhkarohkea

vain siksi,

että minulla on syvä luottamus

suhteemme voimaan."

-Ulrich Schaffer/ Uskallan...kohdata elämän kasvoista kasvoihin

Miten paljon tosiaan yritämme muuttaa läheisiämme sellaiseen muottiin joka meille sopisi? Itse ainakin olen moiseen syyllistynyt joskus. Odotin joissakin tilanteissa omanlaistani käytöstä, huomioimista ja välittämistä elämäni mieheltä. Se ei vaan mene niin, että toinen ihminen käyttäytyisi minun ajatusteni ja toiveitteni mukaan. Eripuraahan siitä sitten usein seurasi. Odotuksia on ollut vaikka toisille jakaa, mutta nyt tunnen olevani sellaisista tunteista ja ajatuksista vapaa, kun vierellä ei ole toista aikuista jakamassa arkea. Jos jokin menisi pieleen, ei voisi kuin itseään moittia ja nythän sitä moitittavaahan ei ole ollutkaan.

Sadelaulua kuunnellen.

Huisin mukavaa viikonloppua jokaiselle!

Pienet asiat

Korvikkeita:)

"Jos vain oppisimme olemaan kiitollisia pienistä asioista...
Laulusta, joka vie ajatuksesi muualle,
sillä on niitäkin, jotka eivät voi kuulla.
Auringonlaskun kauneudesta,
sillä on niitä, jotka eivät voi nähdä.
Kotimme lämmöstä, sillä on niitä,
joilla ei ole ollenkaan kotia.
Ystävien kanssa vietetystä ajasta,
sillä on niitä, jotka ovat yksinäisiä.
Kävelystä rannalla, sillä on niitä,
jotka eivät kykene kävelemään.
Pienet asiat, niistä elämä koostuu."

-Shadi Souferian

Toivottavasti viikkosi on alkanut hyvin!

Aurinkoa

Aurinkoista oloa

"Ihmisen aurinko on ihminen."

-Jules Michelet

 Syksy on tullut, vaikka lämpö on huiteleekin vielä plussa-asteissa.  Olen tällainen kuumaverinen:) ja tarkenen pitkälle syksyyn ilman sukkia eli vieläkin olen kulkenut paljain varpain sandaaleissa, kun osalla näkee jopa jo saapikkaita jaloissaan. Ehkä pitäisi itsekin kohta siirtyä muihin jalkineisiin, mutta ehkä ei kuitenkaan vielä tänään.

Monelle tuo aurinko on tärkeä elinvoiman ja henkisen hyvän olon lähde. Minun aurinkojani ovat toiset ihmiset. Eilen illalla sain nauttia yhden ystäväni seurasta. Tykkään tehdä ruokaa, joten ystävät saavat olla usein uusien ruokakokeilujeni kohteita. Tästä uudesta ns. vahingon kautta keksimästäni ruoasta pitivät kovasti viime perjantain ystäväni, kuten myös eilinenkin kaverini. Eilinen ei kyllä enää siis ollut "vahinko", vaan ihan tarkoituksella tehtyä. Punainen pesto muuttui lennossa mango shutneyksi, kun en ensiksi mainittua purkkia heti löytänyt. Kookosmaitoa ja aurinkokuivattuja lisukkeeksi myös broilerin fileiden kera uuniin ja hyvää tuli.

Mummin Murunen sai ensi kesäksi kengät, kun hassu mummi ei voinut välttää kiusausta ostaa hänelle nuo kauniit, punaiset tossut. Murunenkin kokeili niitä jo vähän etuajassa ja tuntui tykkäävän. Ei ainakaan heti heittänyt pois jalasta:) Kirpparilta löysin samoihin aikoihin kauniin Mikki Hiiri gollegepaidan, joka sopii melkoisen hyvin yhteen uusien tossujen kanssa ainakin näin kuvan välityksellä.

Hurrrjan mukavaa viikonloppua kaikille!

Niin pienestä kiinni

"On parempi sytyttää kynttilöitä

kuin kirota pimeyttä.

On parempi istuttaa siemeniä

kuin syyttää maata.

Maailma tarvitsee kaiken voimamme,

rakkautemme ja energiamme,

ja jokaisella meistä on jotain annettavaa.

On vain löydettävä se ja käytettävä sitä,

löydettävä ja annettava pois.

Voimme olla valoja toisillemme

ja toistemme loisteessa

näemme tien.

Jokainen meistä on siemen,

hiljainen lupaus,

ja aina on kevät."

-Merle Shain

Tänäänkin olen saanut hurjasti valoa päivääni. Luulisin, että olen sitä myös loistanut vastavuoroisesti otettavaksi, nautittavaksi ja toivottavasti myös jatkokäyttöön jalostettavaksi. Niin pienen pienet asiat ja tapahtumat voivat saada valon loistamaan, joten miksemme siis tekisi enemmän sen eteen, että lähellämme olevilla ihmisillä olisi mukava olla samassa paisteessa.

Aurinko on kullannut sieluni ja valaissut eloni ja oloni. Aivan hurjan huikean onnellinen olotila. Toivottavasti tämä vain jatkuu ja jatkuu niin, että siitä riittää paljon myös muille annettavaksi.

 Tässä pari pientä minua ilahduttanutta tapahtumaa teillekin kerrottuna. Eräs pieni herra oli isänsä kanssa työpisteeni lähellä ja tämä pienokainen katsoa tapitti ihanilla silmillään minua herkeämättä pienen hymyn kera. Isä yritti saada poikaansa liikkumaan ja mukaansa, mutta tämäpä pieni herra ei halunnut liikahtaakkaan. Halusi kuulemma sanoa minulle hei. Minulla oli kyllä toisen asiakkaan palvelu vielä hiukan kesken, mutta uskoin, että ei hän varmaan pahastu, jos muutaman sanan vaihdan tämän pienen ihmisen kanssa, että isäkin saa rauhan ja voi poikansa kanssa jatkaa ostosten tekoa. Tänään tämä samainen poika tuli taas luokseni ja kun kehuin hänen hienoa pipoaan, hän kertoi pienellä äänellään, että palturiin. Isä sitten suomensi, että parturiin ollaan menossa. Minä niin rakastan noita pikkuihmisiä ja kai heistä osa sen tuntee, kun tunnen, että tykkääminen on molemminpuolista:) On joskus käynyt niinkin, että minun kassajononi on pisin, mutta ei auta vanhemman, kun pienokainen päättää, että nyt mennään tuon tädin kassalle. Tuon kaiken eteen en ole muuta tehnyt kuin hymyillyt lapsella ja tervehtinyt häntäkin. Niin pienestä kiinni, mutta saan kuitenkin palkaksi niin paljon!!

Tosi kiva, että teitä lukijoitakin on taas tullut muutama lisää! 

Valoisaa ja hippasen vallatonta oloa Sinullekkin!

Elämisestä

Sydänvaloa

"Olemisesta. Elämisestä.

Hyvästä, oikeasta, kauniista.

Haikeasta, vaikeasta.

Onnesta, ilosta, arjesta.

Ihmisen osasta.

Järjellä tuntien.

Tunteella järkeillen.

Pintää syvemmältä.

Syvää pinnemmalta.

Kukaan ei kiellä

sinua itseäsi

sinulta itseltäsi

ellet

sinä itse.

Pysy elossa kuolemaasi saakka.

-Jussi Koski & Tommy Tabermann / Sinulle, meiltä  kirjasta "Kuinka olla"

Lämpimiä tunteita päivääsi!

Kultaa ja hopeaa

"Ei itkukaan

synny itsestään

Itkun synnyttämiseen

tarvitaan

äärimmäisen hyvä

syy itkeä

Kaikista syistä itkeä

on paras se

että on niin sanattoman onnellinen

että haluaa itkeä

tolkuttoman säkillisen kultaa ja hopeaa

taivaan tuuliin"

-Tommy Tabermann

Persoonallisia olemme myös tuon itkun ilmenemisen suhteen. Kehitymme osaksi itkujemme kautta, kasvamme henkisesti vahvemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi. Todellinen minuus kehittyy koko ajan, sillä emme synny luonteeltamme valmiina vaan kehitymme valitsemaamme suuntaan vähitellen.

Tarvitsemme aikaa elämässämme ajatella ja tehdä valintoja, että saamme mielemme sopusointuun. Olemme ns. sujut itsemme kanssa, jotta saamme sisäisen rauhan oloomme ja siitä seuraakin väistämättä se, että se olo näkyy myös ulkopuolisille. Näkyy kyllä se toinenkin ääripää, että ei ole tyytyväinen itseensä ollenkaan tai hyvin vähän.

Ulkokuoreen kiinnitämme ihmisessä usein huomiota, mutta sisäiseen kauneuteen välttämättä emme. Ainakaan usein emme tule sanoneeksi, että voi kun Sinulla on kaunis luonne.

Todellinen kauneus on huikeaa sisäistä valoa, joka hehkuu niin, että säteilyltä ei voi välttyä. Kauniisti karismaattiset ja hymyilevät ihmiset luovat valoa hetkellisesti meille muillekin, sillä henkistä onneaan ei voi peitellä ulkopuolisilta. Sisäinen onni näkyy silmien loisteesta. 

 Silmät tuikkien kohti viikonloppua!

Rakkautta ja ainaista toivoa

Talo täynnä valoa

"Minä rakastan hetkeä,

jolloin sinä katsot minuun

ja meidän välillämme tapahtuu jotain,

johon sanat eivät yllä.

Me olemme molemmat tässä,

elämme samassa hetkessä,

olemme läsnä koko olemuksellamme

ja koemme syvän mielekkyyden,

joka vain pelkässä olemassaolossa on.

Me olemme.

Siinä on meidän mielekkyytemme."

-Ulrich Schaffer/rakastan...ja maailma avautuu

Koin taas viime viikonloppuna niin hienoja hetkiä pienen Muruseni kanssa. Emme olleet nähneet pariin viikkoon, joten oli odotettu tapaaminen.  Oli niin mukava kuulla, kun hän oikein komensi minua äänellään, kun poistuin näkyvistä. Hyvin voisin kuvitella hänen sanovan, että älä mene, tule heti takaisin:)  Niin vahva, päättäväinen ja hyväntuulinen 7 kk:n ikäinen sydämenmurskaaja.  Murunen on oppinut ryömimäänkin ja kaikki tuolla lattiatasolla on nyt hurjan kiinnostavaa. Hän oli mm. siirtänyt kaksin käsin äitinsä puista keinuhevosta, että pääsi sen takana olevia sähköjohtoja tutkailemaan. 

Enkelipatsaani, kirpparilöytö

Elämä kohtelee joskus kaltoin ja epäoikeudenmukaisesti vuorollaan meitä jokaista. Silloin voi hukata elämänsä suunnan, kun joutuu oikein syviin tunnemyrskyihin. Rakkaan ihmisen menettäminen on yksi syy, joka voi johtaa pitkäänkin tilaan, jossa tuntuu elämältä putoavan pohja. Monelle tilanteelle ei voi enää mitään ja on vain oman ja ehkä muidenkin läheisten parhaaksi, että pystyy mahdollisimman pian hyväksymään tilanteen, johon ei voi enää vaikuttaa. On ehkä jäätävä odottamaan, että oma matka jatkuu parempana aikojen kuluessa, mutta jossain vaiheessa varmasti tummat pilvet väistyvät ja valoisa aurinko saa taas opastaa eteenpäin.

Lorna Byrne kehoittaa pyytämään suojelusenkeliltään apua, jotta esim. rakas ihminen saisi apua Toivon Enkeliltä ja näkisi jossain, jollain tapaa taas toivoa elämässään.  Kirjan luku on edelleen kesken, mutta tätäkin neuvoa olen jo noudattanut elämäni varrella jo määräämättömiä kertoja.

Rentouttavaa viikonloppua!