Mahdollisia heijastuksia

Heijastuksia

"Pelkään lasten silmien edessä,

en sitä etteikö heillä olisi tulevaisuutta

vaan sitä että istutan heihin

omat pettymykseni

omat luhistuneet toiveeni

oman kunnianhimoni.

Haluaisin heille juuret

nähdä Jumalan,

kauneuden, maailman ja rakkauden

joka versoisi tuoreita alkuja

rohkeutta, uskallusta, epäilyä.

Haluaisin juuret vilpittömyyteen,

oikeudenmukaisuuteen

leveään ihmisyyteen.

Ja siivet,

siivet unelmiin

rohkeuteen

iloon

ja siipirikkonakin uusiin mahdollisuuksiin."

Risto Kormilainen

Monessa perheessä on käyty keskusteluja siitä, että toivottavasti kasvatus on ollut onnistunut poismuuttavan lapsen kohdalla. Tuliko annettua tarpeeksi ohjeita ja neuvoja ja etenkin tuliko annettua hyvä malli vanhemmuudesta, ihmisten kohtelusta, oman itsensä hyväksymisestä? Osaako lapsi erottaa tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat toisistaan? Kulkeeko omaa polkuaan eikä kenenkään vanavedessä? Tekeekö itse ne oikeat ratkaisut ja ottaa vastuun tekemisistään?

Yhden asian tiedän tehneeni ainakin väärin. En ole opettanut riitelemään ja sanasotailemaan. Ihan varmasti jossain tilanteessa pitää puoliaankin pitää, vaikka sitten sanasodan muodossa ja se meiltä on Prinsessan kanssa jäänyt opettelematta. Kavahdan kaikenlaista kinastelua, riitelyä ja sanoilla loukkaamista, joten ehkä olen antanut lapselleni siinä asiassa liian ruusuisen kuvan maailmasta. Prinsessan luonnekin kyllä on samanmoinen, joten ...

Kesän päättymisjuhlaa

 Eilisillan ilotulitus on hieno elämys! Oli pauketta ja rätinää, mahtavia kuvioita taivaalla sateenkaaren väreissä ja hyvä tunnelma. 

Ilta tosiaan pimenee jo yhdeksän pintaan, joten kyllä se syksy sieltä on saapunut vaivihkaa, vaikka onneksi päivät ovat vielä aurinkoisia ja valoisia. Nautitaan vielä valoisuudesta hetki.

Rentouttavaa sunnuntaita!

Ps. Vuodatuksen puolella olevan vanhan blogini asetin salasanan taakse eikä siellä ole myös kommentointimahdollisuutta, sillä sain ihan liian paljon roskapostia. Jos kuitenkin haluat käydä lukemassa vanhempia tekstejä, voit pyytää salasanan, leenuliini12@netti.fi.

Venetsialaisviikonloppua

Elokuinen kesäilta

 "Jos vain oppisimme olemaan kiitollisia pienistä asioista...
Laulusta, joka vie ajatuksesi muualle,
sillä on niitäkin, jotka eivät voi kuulla.
Auringonlaskun kauneudesta,
sillä on niitä, jotka eivät voi nähdä.
Kotimme lämmöstä, sillä on niitä,
joilla ei ole ollenkaan kotia.
Ystävien kanssa vietetystä ajasta,
sillä on niitä, jotka ovat yksinäisiä.
Kävelystä rannalla, sillä on niitä,
jotka eivät kykene kävelemään.
Pienet asiat, niistä elämä koostuu."

-Shadi Souferian

Aivan mahtavan huikeita pieniä asioita tapahtuu päivittäin elämässä, mutta melkoisen harva niihin mielestäni kiinnittää huomiota tai muistaa kiittää niistä. Työelämässäni on tuttava, joka jaksaa aina ja tarkoituksella kysyä minulta: mitä kuuluu? Aina yhtä uskollisena vastaan jotain samantapaista, että kiitos, aivan mahtavaa, hyvää, ihanaa tms. Entä Sinulle? Hän on ihan suoraan ja peittelemättä monet kerrat sanonut, että miten sinulle voi aina kuulua hyvää? Uskon, että se kaikki onnentunne perustuu juuri tuohon kykyyni nauttia pienenpienistä iloista niinkuin ne olisivat isompiakin asioita ja ovathan ne isoja asioita silloin, jos ne elämästäni puuttuisivat.  Miksen siis olisi niistä asioista kiitollinen ja onnellinen nyt,  ennen kuin tapahtuisi jotain ikävää ja minulla ei olisikaan enää mahdollisutta nauttia jostain minulle iloa tuottavasta asiasta. 

Tänään vietetään täällä rannikolla ja osin myös varmaan jossain muuallakin venetsialaisia, veneily- ja mökkikauden päätösjuhlaa. Ohjelmassa julkisesti on musiikkia ja erilaisia taidonnäytteitä. Itse ajattelin sisustaa parvekkeen tänä iltana erilaisin lyhdyin kynttilöineen ja ehkä piipahtaa ystävien kanssa katsomassa tuota järjestettyä ohjelmaa.

Tunnelmallista, lämpöistä elokuun viimeistä viikonloppua tälle vuodelle!

Oikeastiko onnellinen

Muratti keittiön nurkkauksessa

Selailin vanhempia tekstejäni vuodatuksen sivuilta ja eteeni osui tämä:

"Sain  kommentin keskustellessani erään puolitutun kanssa, että sinä taidat ihan oikeasti olla onnellinen. Pienessä laitamyötäisessä ollessaan hän paljasti, että oli usein ajatellut, voiko ihminen olla tosiaan tuollainen. Paljon kysymyksiä tuli vastattavakseni enkä kaikkiin osannut ihan järjellä käsitettävää ja täysin tyhjentävää vastausta antaa. Kysymyksistä päätellen hän tosiaan oli oikein pohtinut mistä saan voimaa ja iloa elämääni. 

Tiedän kyllä itsekin, että "hieman" outo lintu  olen tässä maailmassa, mutta tälläinen haluan olla. Olenhan minäkin käynyt välillä siellä tummissa syvyyksissä, mutta  mahdollisimman nopeasti kyllä myös palannut kirkkaaseen valoon. Kyseinen miettijä olikin päätellyt, että ilmeisesti en jää liian kauaksi aikaa murehtimaan vaikeuksia. Myös se kiinnosti, mitä silloin teen, jos minua joku asia harmittaa tai tulee vastoinkäymisiä. Jokaisella on ne omat henkireikänsä ja tapansa jatkaa elämää suurienkin vastoinkäymisten jälkeen. Mitään tyhjentävää kaiken ja kaikkiin ongelmiin antavaa vastausta  minulla ei ole. 

Positiivinen elämänasenne, toisten ja oman elämän kunnioittaminen kaikkine polkuineen on nuora, jolla pysyy, kunhan jaksaa vain luottaa huomiseen päivään..Minulla itselläni on luonnonlahjana luja usko siihen, että tämä on tämä päivä ja huomenna moni asia voi olla paremmin. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Rakastaa, rakastaa ja vielä kerran rakastaa  itseään ja kanssaihmisiä. Antaa anteeksi oikeasti ja uskoa, että kaikella ja kaikilla on elämässä tarkoitus.  Lopputulosta en tiedä, mutta mielenkiinnolla ja innostuneena odotan elämääni lisää polkuja ja lopuksi sitä isoa valtavaa valtatietä, jolla on turvallista kulkea."

Eihän tuohon paljon lisättävää ole nykypäivänäkään, muuta kuin se, että olen saanut ilon aiheita vaan elämääni lisää. Suloinen, ihana Rakkauspakkaus, ensimmäinen lapsenlapseni on mummin onnellisuuden lisääjä. Tyttäristäni olen aina ollut ylpeä ja onnellinen ja olen edelleen tietenkin. Esikoistytärtäni juuri kehuttiin minulle, että hän oli niin pidetty eräässä työpaikassaan, jossa oli opiskelujen ohessa. Prinsessalla riittää opinhalua ja mielenkiinnolla odotan, mikä hänestä oikein isona tuleekaan. 

Elämä on niin täynnä kaikkea jännää ja kivaa ja odottamisen arvoista. Unohtaa ei pidä myöskään elämistä tässä hetkessä, sillä nyt, juuri nyt, on myös aivan mahtava olotila. Osaakohan sitä onnen tunnetta koskaan arvostaa tarpeeksi, silloin kun se oikein voimalla iskee olotilaan? Kiitollisuus kaikkea jo kokemaansa kohtaan kantaa myös minua tulevaan ja sen tuomiin tilanteisiin. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä vaikka mitä, sellaista mitä mieli halajaa ja polte on kova. Unelmia kohti vaan tarmolla, edes ajatuksissa.

Marenkikakkua

 Muistathan palkita itseäsi myös onnistuiden hetkien kunniaksi? Tämä on minun herkkuani: marenkia, kermavaahtoa ja tuoreita marjoja, njamskis.

Huikean hurmaavaa loppuviikkoa Sinulle!

Virheitä ei ole

"Olet joku joka pyysi, että hänet pudotettaisiin
maan päälle, jotta voisit tehdä jotain merkittävää,
jotain mikä on sinulle tärkeää, mitä et voinut tehdä
missään muualla, milloinkaan muulloin.

Virheitä ei ole. Tapahtumat joita itsellesi aiheutat,
olivatpa ne miten epämiellyttäviä tahansa, ovat
tarpeen, jotta oppisit sen mitä sinun täytyy oppia.
Otatpa minkä askeleen tahansa, se on tarpeen, jotta
pääsisit paikkaan, jonne olet valinnut mennä."

-Richard Bach 

Tässä taas mietittävää itsekullekkin. Loppuosan sanoma on tuttua toistoa monen muunkin ajattelijan ajatuksista ja kai sitä pikkuhiljaa alkaa itsekin uskomaan, että noin se kai sitten vaan menee elämässä. Niitä tapahtumia ja tilanteita tuodaan eteen toistuvasti, joista on opittavaa itsestämme ja myös kanssaihmisistä.

Aurinko ja lämpö on hellinyt tällä viikolla mukavasti. 

Ihania elokuisia iltoja on vielä runsaasti jäljellä, joten nautitaan niistä!

Aurinkoista oloa!

 

Täynnä elämää

Omissa oloissaan

"Elämää eivät ole päivät,
jotka ovat menneet,
vaan ne päivät,
jotka ovat jääneet mieleen. Tämä on Sinun päiväsi -
tee siitä muistamisen arvoinen.  

Positiivisesti."

-Kokki-Jussin positiivinen onnittelukortti

Olen ajatellut hyödyntää jo kirjoittamiani juttuja tuolta vuodatuksen puolelta muokaten myös tänne. Seuraavana on eräs ihana muisto, jota en ehkä kuitenkaan olisi muistanut ilman kirjoitustani, juuri tätä kertaa.

"Äiti, minä olen tänään täynnä iloa!" Eihän sitä itsekkään voinut kuin hymyillä lapselleen ja olla ilossa mukana. Se, että hän pystyi kertomaan ja tunnistamaan hyvän olonsa niin vahvasti oli äidillekkin miellyttävä yllätys. Olemme viettäneet muutaman vuorokauden kahdestaan, repineet vanhoja tapetteja hänen huoneensa seiniltä ja jutelleet monista asioista tekemisen lomassa. Hyviä päiviä.

Yllä oleva kirjoitukseni on viiden vuoden takaa ja sen lukeminen toi edelleenkin lämpimän muistoelämyksen sydämeen. Viisi vuotta on pitkä aika lapsen ja miksei aikuisenkin elämässä. Joka kesäiset rempat on koettu myös viiteen kertaan tuonkin jälkeen, sillä tuollainen pieni remppaaminen omin käsin on ollut meidän yhteinen harrastus. 

Tytär vaihtoi opinahjoaan tänä syksynä ja sen myötä tuli muutto omaan kotiin, jonka senkin remppasimme hänen mieleisekseen. Prinsessa tokaisi jo vuosia sitten, että hänen kavereistaan ei varmaan monikaan osaa esim. tapetoida ja meillä kieltämättä sitä on kyllä harjoiteltu. 

 Niin se aika vaan menee hurjaa vauhtia ja kaikki lapset ovatkin ykskaks lentäneet pesästä omilleen. Muutama ystävistä on kysellyt miten voin ja jaksan, mutta ainakin toistaiseksi olo on varmasti kummallakin ollut myönteinen. Olen surrut tuota tyttären poismuuttamista jo ainakin vuoden, joten surutyö on tehty ja nyt sitten vaan eletään uutta tilannetta, kumpainenkin.

Samanlaisten tunteiden ja olojen kanssa on kanssani varmasti moni muukin vanhempi näin syksyn kynnyksellä opinahjojen alettua. Näin sen elämän vaan kuuluu mennä eteenpäin, vaikka sitä ensi alkuun kapinoikin, että ei nyt vielä.

 

Prinsessan kuvaamaa lintujen elämää.

 Pieni kanttarellien rivistökin tuli kuvattua.

Oikein ikimuistoisia ja värikkäitä hetkiä elämääsi!

t:leenuliini

Mistä kesäsi on tehty

 Prinsessan souturetki, yksi kesän kohokohta

"Voisinko jo antaa periksi

hellittää hetken

olla vain

tekemättä mitään

istua, olla, laiskotella

maata hiljaa vuoteella

katsella kattoa

hengittää eilistä

maistella tuulta

tunturin laella

lapsuuden kainalossa.

Ja leijailla hetken

pilvien sylissä

tuulena tuulten seassa

purkaa ukkosen jylinänä

pois eilisen tuskaa.

Puuskuttaa, säkenöidä

räjähtää

tyhjäksi aivan.

Ja sitten jo

kellua selkä suorana

tunturijärven pintaa

antaa veden kantaa

kuin lapsiveden kehto.

Ja odottaa että

purojen mukana

virtaisin pois

tulevaisuuden

tuntemattomia uomia

railohin,

joihin en enää vajoa,

koskiin,

joista valjastan voimaa,

pienten kylän lähteisiin

toivoksi huomiselle

kirkkaudeksi kuutamoon

roihuksi rakovalkealle

lempeydeksi takkatulen ääreen

lupaukseksi lapsille

sydämeksi seesteisille ajoille."

-Hanna Ekola

Lempeää aurinkoa, kauniin vihreitä kesäisiä päiviä, iloisesti tanssahtelevia sadepisaroitakin ehkä muutama, niistä on kauniit kesäpäivät tehty. Ystävien ja perheen kanssa yhdessäoloa. Onnea, rauhaa ja erilaisten kukkien huumaavaa tuoksua mahdollisesti lisukkeina olotilaan.Näistä voimme edelleenkin nauttia, vaikka hetkittäin tuntuu, että syksy jo pälyilee kulman takana. 

Mistä Sinun kesäsi on tehty?

Minä rakastan

 

"Minä rakastan
enkä tarkoita sillä tunteellisuutta
en tavanomaisuuteen tyytymistä, en rakastettavuutta.
Minä rakastan, enkä tarkoita sillä
vain seksuaalisuutta,
en vain ohimenevää intohimoa.
Minä rakastan, enkä tarkoita
vain silloin kun minusta siltä tuntuu
tai kun joku tai jokin minua miellyttää.

Minä rakastan päättäväisesti.
Minä rakastan ehdoitta.
Minä rakastan koko sydämestäni,
koko elämiseni intohimon voimalla
ja vastarakkautta odottamatta.
Minä rakastan yhä uusin tavoin
ja sen mielikuvituksen innoittamana,
joka minulle on suotu.
Minä rakastan toivon siivittämänä.

Ja vaikkei se aina onnistukaaan,
minä tiedän kuitenkin, että se on päämääräni,
joka muuttaa ensin minut
ja sitten maailman."

-Ulrich Schaffer/ Rakastan... ja maailma avautuu

-Yksi suosikkirunoilijoistani on Ulrich Schaffer, joka oli minulle aiemmin aivan tuntematon kirjailija ennen kuin kirppareilta löysin hänen runokirjojaan. Minulle  tuntematon kirjailija, mutta muulle maailmalle ei, sillä hänen kirjojaan oli painettu 1989 jo miljoona kappaletta. 

 Rakkausmuistoja on niin monenlaisia. Prinsessani oli muutaman vuoden nuorempi ja nukkui yön vieressäni. Aamulla hän herätti minut sanoen:"Äiti, käänny minuun päin, haluan nähdä sinun kasvosi."  Voiko paljon ihanampaa tapaa olla herätä kuin siihen, että lapsi kaipaa heti aamulla ensimmäiseksi äitinsä hymyä ja kasvoja. Pienet vauvat osaavat ilmentää iloisuuttaan nähdessään tutun ja turvallisen ihmisen hymyllä tai jopa pienellä naurun kiherryksellä.  Meillä vanhemmilla on uskollisia ihailijoita lapsissamme tilanteessa kuin tilanteessa. Sama pitäisi olla myös toisin päin. 

Nyt voin myös lisätä tähän kirjoitukseeni, että myös lapsenlapsen hymy voi olla maailman valloittavin. Se vie mummin sydämen ihan mennessään, kun saa iloisen hymyn vastaansa.

 Kirpparilöytönä Burleighin kannu kokoelmiin. Olisi pitänyt ottaa kuva vielä toiseltakin puolen, sillä siellä pupunen istuskelee noiden viljalyhteiden välissä. Suloinen pitkäkorva.

Se pääsi nyt jo kahden olemassa olevan kaveriksi kirjahyllyn päälle. Näissä kannuissa on jotain maagisen kaunista, joka miellyttää silmääni. Aiemminhan olin aivan sinisen värin lumoissa, mutta sittemmin on makuni muuttunut hyväksyvämpään suuntaan muidenkin värien osalta, mutta kai se sinisyys on yksi tärkeä juttu näissä niin rakastamissani kannuissa.

Syksyn pimenevien iltojen iloksi löytyi taas lisää puuhailtavaa palapelin muodossa. Ihan muutama näitä minulla jo onkin vaatehuoneen hyllyillä odottamassa, mutta kahden euron sijoitus tästä palapelistä oli mielestäni vaivan ja ostamisen arvoinen.

 Uusi viikko taas kohta aluillaan eli mukavaa tulevaa viikkoa joko lomaillen tai työssä käyden!

Huomioiminen

"On silmänräpäyksiä

joina tahtoisin olla

auringon sädekimppu

sinulle

sädekimppu, lämmittämään käsiäsi

kuivaamaan kyyneliäsi

sädekimppu, kutittamaan nenääsi

että nauraisit

auringonsäteitä, valaisemaan

sisimpäsi pimeät loukot

kastamaan arkesi helakkaan valoon

sulattamaan jäävuoret ympäriltäsi"

-Margot Bickel - Anna Maija Raittila suom.

Ystävän ilahduttaminen, joskus myös ihan tuiki tuntemattomankin ihmisen huulille tullut hymy, antaa myös omaankin sydämeen pienen osan siitä ilon valosta, joka on pienenä luottamuksen hetkenä saanut siitä, että on jollakin tapaa onnistunut saamaan, edes hetkeksi,  toisen ihmiseen  vakuuttuneeksi siitä, että ei tässä kaikki murheet päälleni ehkä kaadukkaan

.Luottamusta ja uskoa tulevaan tarvitaan joka hetki! Joskus se usko voi hetkellisesti loppua, mutta silloin on meidän kanssaihmisten hetki tuoda sitä uskoa takaisin olemalla edes hetken kuuntelutasolla ja antamalla sitä hellyyden tunnetta sydämeen, että aina on mahdollisuuksia vaikka mihin. Yksi ovi kun sulkeutuu, niin monta uutta ovea avautuu. Joskus niiden ovien löytymiseen tarvitaan toisen ihmisen silmiä ja vaistoa, mutta kyllä ne olemassa ovat.

Aivan mahtavan aurinkoista oloa ja eloa Sinulle!

Tervetuloa vanhat ja uudet lukijat

Tyttären lomareissusta kuvaa

 

 

 

 

 

"Minä rakastan ratkaisun jälkeistä hetkeä,

hetkeä jolloin olen valinnut tien,

eikä paluuta enää ole,

ja kaikki energia virtaa yhteen suuntaan.

Tämä vapauden hetki,

joka yhä viipyy sen pelon varjossa,

että olen tehnyt väärän ratkaisun,

tämä hetki vaatii kaiken voimani,

jotta syntyisi tila,

jossa elämä voi laajeta.

Tätä keskittynyttä yksipuolisuutta,

tätä koko olemuksen täyttävää luottamusta,

tätä uskoa, että olen mukana

elämää edistävissä päätöksissä,

tätä elävänä olemista minä rakastan."

-Ulrich Schaffer/ rakastan...ja maailma avautuu

Olen tässä muutamia päiviä jahkaillut tämän bloggaamisen ja etenkin sen kanssa, että jatkanko vuodatuksessa vai aloitanko niin monen muunkin tavoin täällä bloggerissa. Tänään se päätös sitten syntyi ihan itsestään, kun virusposteja oli melkoinen määrä vuodatuksessa. Toivottavasti täällä niistä ei ole tunkua.

Tervetuloa siis vuosienkin takaiset lukijat, kuten myös te uudet, mukaani tähän uuteen nosteeseen. Blogini nimen päätin pitää samana myös jo senkin takia, että löydätte minut myös aforismien muodossa facebookista.

Mukavia kesäpäiviä tulevaan viikonloppuun!