sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Kukkaa ja kynttilää

Ruusuja
"Minun täytyy
saada
ja antaa,
olla taakkana
ja itse kantaa.
Minun täytyy
vihata
ja rakastaa,
minun täytyy
helliä
ja satuttaa.
Minun täytyy
suostua
ja suostutella,
olla totta
ja valehdella.
Minun täytyy
lähteä
ja palata,
sysätä syrjään
ja halata."
-Sinikka Svärd/Iloa, onnea uskallusta -kirjasta ote

Vanhemmilta vaaditaan paljon ymmärrystä nähdä lapsen kiukuttelun, murrosiän ja muuten vaan kapinoinnin läpi antamalla rakkautta, jotta lapsi tuntisi olonsa rakastetuksi ja turvatuksi. Kaikilla sellaisia vanhempia ei ole ollut, mutta jotenkin elämä on varmasti kantanut heidänkin kohdallaan. Jostain on löytynyt sellainen ihminen, jonka seurassa on saanut ja uskaltanut ola oma itsensä, kun hakee omaa minuuttaan ja rajojaan. Vanhemman virkaa on voinut tehdä joku muu kuin biologinen isä tai äiti. Lämpimiä, lähimmäisenrakkautta täynnä olevia ihmisiä, joiden yksi elämäntehtävistä on ollut auttaa ja rakastaa muiden ihmisten lapsia pyyteettömästi. Heitäkin on. 


 Eilen  vietimme äitini 73-vuotissyntymäpäivää ja pöytä notkui sen seitsemän sortin herkkua. Äitini pitää juustokakuista ja niin minäkin. Mansikkainen on vanha varma valinta, mutta nyt äiti oli kokeillut myös persikkaista. Hyvää oli sekin. Sain myös vuoden ensimmäisen joulutortunkin maistaa. Äidin valmistamat kaurakeksit ovat maailman parhaita. Minun juomani liittyy tuohon Vernan siniseen lasiseen, kun en tuota kahvia ole opetellut juomaan.

 Taisi olla ensimmäinen kerta kun emme päässeet kaikki varsinaisena juhlapäivänä. Yksi meistä oli sairaana, toinen saattamassa hautaan miehensä sukulaista ja yksi sisaruksistani meni vasta illalla myöhemmin aikataulujensa sopivuuden mukaan vierailulle äidin luokse.  Olemme kaikki samanluonteisia, hyväntuulisia ja äänekkäitä naurajia, joten hiljaista hetkeä ei normaalisti tule, kun olemme kaikki koolla. No, ei sitä tullut kyllä nytkään, vaikka meistä lapsista oli paikalla yhtä aikaa veljeni ja minä. 


 Äitiä kun katselee, niin voi huoletta vanhentua, sillä hän on kyllä niin virkeä ja elämänhalua täynnä oleva nuorekas nainen, että ei millään voisi uskoa, että hänellä on tuota ikää jo tuonkin verran. Toivottavasti olen paljon perinyt hänen geenejään tuon nuorekkuuden ja iloisuuden suhteen.



Samalla reissulla vein isän haudalle kynttilöitä koko sisarussarjan puolesta. Viisi isoa hautakynttilää oli kaunis näky pimenevässä illassa.


Mukavia Isänpäivän hetkiä kaikille Isille, Pappoille, Vaareille ja muille elämän tärkeille miehenmallia näyttäneille! Nautitaan sadepisaroiden laulusta tai lumihiutaleiden laskeutumisen seuraamisesta. 


14 kommenttia:

  1. Kyllä nämä kirjoituksesi ovat sitten ihania.

    VastaaPoista
  2. Näen sieluni silmin Sinun ja Äitisi positiivisuuden. Onnea vielä syntymäpäiväsankarille.
    Kaunista päivän jatkoa Sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen siis jotenkin onnistunut välittämään viestiä:)
      Kiitos onnitteluista! Välitän eteenpäin!

      Poista
  3. Olen ihan varma että olet tullut äitiisi.
    Onnea vaan hänelle, juhlapäivän takia.
    On siinä herkkua monenlaista, olisinpa saanut olla mukana. Niinkuin Putte Pussu laulussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näistä herkuista olisi riittänyt Sinullekkin:) Ensi kerralla sitten :)

      Poista
  4. OIH! Nam mitä herkkuja pöytä notkuen...maiskis sentään!
    Varmasti on äiti ja tytär niin toisiinsa tulleet,iloa pursuaa ja elämän intoa kummaltakin.
    Kauniisti kynttilät haudalla palavat.
    Oikeen mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiteellä on aina herkkuja ylenmäärin pöydässä. Jokaiselle jotakin.

      Käväisin eilenkin haudalla ja kolme viidestä oli puolivälissä sammunut, mutta nyt palavat taas loputkin.

      Poista
  5. Ihana Sinikka Svärdin runo/ ajatelma! Elämässä on monia puolia ja vastakkaisuuksia ja siksihän se juuri onkin niin mielenkiintoista.
    Onnittelut ja tervehdys ihanalle äidillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä useasti yllättyy, miten hienosti nämä runoilijat tuovat ajatuksensa julki. Elämä tosiaan on mielenkiintoista ja joka päivästä pitäisi muistaa olla kiitollinen.

      Kiitos Hilkka, välitän terveisesi!

      Poista
  6. ihania herkkuja <3 äitisi on oman äitini ikäinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse tehdyt leivonnaiset ovat niitä maailman parhaimpia äitini tarjoilupöydässä. <3

      Poista
  7. Oi, mitä herkkuja pöydässä on.
    Ja ihaha runo.
    Sinun kaikki postaukset ovat niin ihania!
    Kauniit runot täynnä sanomaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista sanoistasi! Poimin tänne sellaisia runoja, jotka sillä nimenomaisella hetkellä jotenkin puhuttavat minua tai tuntuvat jopa omakohtaiselta kokemukselta.

      Hyvässä runossa on ajateltavaa:)

      Poista

Kiva, kun piipahdit! Tervetuloa toistekkin!