Ilon siivillä

"Toivon sinulle, ystäväni,

että elää taas uskaltaisit,

että surujen suurten jälkeenkin

ilon siiville nousta saisit.

Toivon sinulle ystäväni,

ettet lakkaisi luottamasta,

vaikka vielä on aivan hämärää,

kevään pelto on roudassa vasta.

Toivon sinulle, ystäväni,

taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,

että kaikkina elinpäivinä

levon löydät ja lohdun kuulet.

Toivon sinulle, ystäväni,

mitä kauneinta on elämässä,

että rakkaus puhdas, ikuinen,

sinut ympäröi juuri tässä."

- Anna-Mari Kaskinen

 Porsaan sisäfilettä ja puuttunut idea mitä tekisi siitä ruoaksi.

 Kokeiluasteelle siis meni ja täytyy kyllä todeta, että tällä kertaa meni mielestäni kokeilu melkoisen hyvin. sillä maukasta ruokaa tuli. Luomuista lanttua ja porkkanaa uuniin mausteina tietysti öljyä sekä lisäksi merisuolaa, kuivattua basilikaa ja yllätyksenä sitruunamehua.

Fileepalat pyöritin kastikkeessa, jossa oli Dijon sinappia, sitruunamehua, tilkka vettä  ja kapriksia. Paistovaiheessa lisäsin vielä aurinkokuivattua tomaattia suikaleina. Tätä teen kyllä toistekkin, kun nyt tällaisen ohjeen menin keksiämään.

Palapelien parissa on taas mennyt parisen viikkoa iltojen ja viikonloppujen hupina.  Tämä on Kaj Stenvallin, kuten edellinenkin palapeli, jossa ankka on ammeessa. Harmikseni olen huomioinut, että näissä palapeleissä on muutama pala joko hieman rutussa tai kuvapala on irronnut pahvistaan. Nämä  olivat taannoin hienossa tarjouksessa, mutta nyt selvisi syy, miksi ne oli alennettu, sillä nämä eivät kyllä ole ihan priimaluokkaista palapeliainesta. Minulla on vielä näitä pari jäljellä, toivottavasti ne ovat kunnon laatuisia.

Tänään on kuitenkin ohjelmassa illalla jotain erilaista kuin palapelin kokoamista, sillä aion mennä Ystäväni kanssa katsomaan oikein teatteriin elokuvaa.

Toivon Sinullekkin kaikkea kaunista mitä elämällä on tarjottavana!

.

Höyhenen kevyttä

Olisinpa höyhenen kevyt,

 valkoista pumpulia pullollaan.

 Loukkaavat sanat, ilkeät teot,

 ihmisten kaksinaamaisuus

 tekisivät vain pienen lommon kuohkeaan ihooni. 

Ihme palauttaisi

 hetken päästä ihoni takaisin

 ihanaan pehmeään kuosiinsa

 välittämättä ulkoapäin

 tulevista toistuvista uhista.

 Pitäisi ihoni silkinpehmeänä,

mutta silti sopivan kovana

 ottaakseni vastaan sen kaiken

 mikä on tullakseen rikkomatta

 kuitenkaan mitään sisältäni.

 Eikö olisikin mukava iho?

 Henkisesti kai voisin kasvaa tuollaiseksi, 

kunhan vielä jaksan opetella.

 Tavoitteita siis on.

Tällekkin vuodelle. 

Olen tuon kyseisen ajatelmani kirjoittanut toukokuussa 2008 entiseen blogiini. Silloin ehkä on ollut  pinnalla jotain ikävääkin tunnetta, tänä päivänä sellaista samaa tunnetta ei enää ole.  Edelleen kuitenkin on kirjoittamassani jutussa vieläkin jotain ammennettavaa itselleni. Ihanaa oli kuitenkin myös huomata, että ihoni on ollut joustava eikä sisälläni ole mikään rikkoutunut lopullisesti osin rankkojenkin aikojen aikana. Kiitos siitä!

Tällaisen ihanan ruusun bongasin ja vielä kaksin kappalein joulun alemyynnistä. Siis pakko, ihan pakko oli ostaa ne oman kodin somistukseksi. 

Niin ja hei, olin minä ollut kilttikin, kun sain joululahjaksi näin ison paketin! Tyttäret yhteistuumin tämän olivat hankkineet. kun vanha imuri alkoi jo oireilemaan vanhuuttaan. Imuteho edelleen on hyvä vanhassakin, mutta suuttimen osat joutuivat jo koville. Pyörät tippuivat pois yksi toisensa perään. Prinsessa viimeksi imuroidessaan oli hiffannut, mitä äitee tarvitsee joululahjaksi, joten kiitos! Hieno ja tarpeellinen lahja!

Hyvää Loppiaista!

Ihmissuhteiden moninaisuutta

"Ihmissuhteen tarkoitus on,

että päätät,

minkä osan itsestäsi haluat panna esille,

ei se,

minkä osan toisesta ihmisestä voit saada ja pitää."

-Neale Donald Walsch

Vanha, näillä sivuillani usein pilkahtanut lause, että kaikilla ihmisillä on tarkoitus elämäsi polulla, sivuaa em. lausetta. Ihmissuhteet tarjoavat aina haasteellisuutta, sillä peilaamme itseämme suhteessa toisiin ihmisiin, heidän mielipiteisiinsä, heidän odotuksiinsa. Mihin on kadonneet ne omat haluamiseni, toiveeni, tavoitteeni?

Rakastunut ihminen elää usein kumppaninsa kautta ja menettää samalla oman itsensä. Yhdessä olemme enemmän, mutta kun se enemmän ei usein sitten pitkällä tähtäimellä riitäkkään. Miksi?

Pitäisi oppia rakastamaan ja kunnioittamaan itseään niin, että ei toisen ihmisen toiveiden mukaisesti täysillä eläisi tätä elämää. Jokainen kehittyy ja kasvaa tavallaan ja pitäisi omata ymmärrystä ja viisautta antaa tilaa kasvavalle persoonalleen, niin omalle kuin lähimmäisenkin. 

Merkitystä onkin ehkä vain sillä, mitä minä suhtaudun erilaisiin tilanteisiin. Olen oman onneni ja kasvuni seppä. Toinen ihminen ei voi onnea tuntea täysillä minun puolestani. Minun itseni pitää se kokea.

Etsi onnesi häivähdyksiä tästäkin päivästä! Ne ovat Sinun!

 

Tämä tonttutyttö toivottaa niitä onnen häivähdyksiä viikonloppuusi!

Perhejoulun ideaa

 

"Mitä kertoi mulle tonttu?

Pipari tuo joulun.

Kynttilä tuo joulun.

Himmeli tuo joulun.

Mitä muuta kertoi tonttu?

Antoi ajatuksen uuden,

kertoi joulun salaisuuden.

Rakkaus tuo joulun.

Näin kertoi tonttu."

 

Tontulla on kaunis ajatus! Toivottavasti se ajatus toteutuisi joka kodissa! 

Itsellä vähän erilainen joulu kuin aiemmin, sillä ensimmäistä kertaa vietämme joulua Esikoistyttären luona, jonne saapuu myös vävyn läheisimmät. Oikea perhejoulu uuden mittakaavan mukaan, sillä saimme sukuun uuden ihanan jäsenen 10 pvä sitten. Mummin Murunen, vajaa 2 v, ei vielä joulusta perusta, mutta varmaan hän tänään huomaa, että jotain nyt on tekeillä, kun talo on täynnä ihmisiä ja saa availla lahjoja. Ihanaa saada seurata hänen aitoja eleitään ja ilmeitään  paketteja saadessaan.

 

Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua!

Perheenlisäystä

"Sanotaan ja tosi se onkin,
että juuri ennen meidän syntymäämme
enkeli painaa sormensa huulillemme ja sanoo
"hys hiljaa, vaikene siitä minkä tiedät".
Tästä johtuu, että meillä on syntyessämme
kuoppa ylähuulessamme
emmekä muista mitään mistä tulimme."

-Roderick Macleish

Ikimuistoinen viikonloppu takana! Esikoistyttäreni perheeseen syntyi potra poikavauva lauantaina. Mielestäni hän on nyt jo kovin komea ja upeapiirteinen miehenalku. Kun äiti ja isi olivat haikaran tuliaista vastaanottamassa, vietimme isosiskon kanssa laadukasta aikaa koko viikonlopun ja voi että, kun meillä oli hauskaa. Aivan uskomatonta, miten tuollainen vajaa 2-vuotias voi olla niin seurallinen ja valloittava. Monet naurut nauroimme yhdessä, hänellä on mahtava huumorintaju ja ihana pilke silmäkulmissa. Hän seuraa tarkkaan ilmeitäni, kun tietää tekevänsä jotain hauskaa tai pikkasen luvatontakin. 

Tänään annoin hänen käsiinsä enkelisoittorasian, jota hän jaksoikin pitkään tutkia ja ihmetellä. Hän jopa jaksoi itse vetää hiukan soittorasian vipua pohjasta, joten se lisäsi varmaan mielenkiintoa, kun itse sai jotain ääntä aikaiseksi rasiasta. 

Musiikki kaiken kaikkiaan tuntuu olevan hänelle tärkeä juttu. Äitinsähän on ollut hänen kanssaan muskarissa ja ihan taaperosta lähtien hän on kyllä jotenkin reagoinut mieleiseensä musiikkiin. Eilen lauloin autossa joululauluja, mutta kun kohdalle tuli sellainen paikka, kun en sanoja muistanut, hän lauloi mukanani laalalaa aina sopivan hetken tullen. Silmät loistaen hän yhtyi tähän epävireiseen lauluuni.

Tyttären perhe sai siis  uuden "herätyskellon", joten heillä ei lepoa ole nyt lähiviikkoina kovasti tiedossa. Omalla kohdallani töitä riittää myös näin joulun alla mukavasti, joten kovasti ei vierailuja blogeihin ole odotettavissa. Siksi haluankin nyt toivottaa kaikille jo valmiiksi  mahdollisimman kiireetöntä ja ihanaa joulun alusaikaa! Nautitaan taiasta ja joulun lumosta!

Sitoutumispäätös itsenäisyyteen

"Ennen sitoutumistaan ihminen aina epäröi, vielä
on tilaisuus vetäytyä takaisin. Kaikkia aloitteita
ja luovuutta koskee yksi perimmäinen totuus, jonka
huomiotta jättäminen tekee tyhjäksi lukemattomat
ideat ja suuret suunnitelmat: sillä hetkellä, kun
ihminen lopullisesti sitoutuu johonkin, silloin
kaitselmus puuttuu peliin. Tapahtuu kaikenlaisia
avuksi tulevia asioita, joita ei koskaan olisi
muuten tapahtunut.

Sitoutumispäätöksestä seuraa kokonainen tapahtumien
virta, joka tuo ennalta arvaamattomia tapahtumia,
tapaamisia ja aineellista apua, jota ihminen ei
olisi voinut uneksiakaan saavansa."

-W.H. Murray

 

Hei, nyt on jo joulukuun 7. päivä!

 Meillä täällä rannikolla ei ole lumesta paljon tietoakaan, ei edes pakkasesta. Eilen juhlittiin itsenäistä maatamme uusissa kuvioissa valtakunnan tasolla.  Henkilökohtaisesti pidin kovasti tästä uudesta järjestelystä ja ohjelmasta Tampere-talolla, jota seurasin ystäväpariskunnan luona. Puvut tuli ihailtua ja muutama helmi sieltä jäi itsellekin mieleen.  Konsertti kaikkineen oli onnistunut kokoelma kirjallisuutta ja musiikkia. Tyylikäs ja kaunis kokonaisuus meistä suomalaisista, ajattelutavoistamme sekä taidoistamme. 

Hienoa, oli myös lukea presidenttimme kommentteja facebookista. Niin kuin siellä joku kommentoikin, että varmasti harvan maan presidentti itse kirjoittaa naamakirjaan. Kovasti tuntuivat muutkin pitävän tästä uudesta, mutta väliaikaisesta järjestelystä ja ohjelmasta.Toivottavasti jatkossakin on jotain tällaista vaikka juhlapaikka remontin jälkeen varmasti palaakin takaisin.

Onnellista joulukuista itsenäistä oloa ja kiitos menneille sukupolville siitä, missä elämme nyt, Vapaassa, kauniissa ja itsenäisessä maassamme!

Pikkujouluista oloa

"Tonttu kun hiipi meidän pihaan, varoen tartuin sen punaiseen hihaan.

 Pyysin: Viestin viethän ystävälle, niin pajon hyvää toivoisin hälle.

 Tuoksua kuusen ja kynttiläin, iloa, riemua kukkurapäin. 

Lämpöä, rakkautta läheisten.

 Ystävän halauksen jouluisen."

Pikkujouluista oloa siis ilmassa!

"On ällistyttävää kuinka paljon energiaa ruumis kykenee käyttämään ja kehittämään. Se on taikuutta, sillä on mahdotonta käsittää mistä niin suuri määrä energiaa on kotoisin."

-Robert Bly

Samaa taikuutta voi ihmetellä kaikkialla luonnossa. Lakastunut kasvi nousee syksyisen nuukahtamisen jälkeen uudelleen muutaman kuukauden kuluttua uuteen kasvuun ja kukoistukseen. Ehkäpä entistä ehompana ja kauniinpana kuin koskaan aikaisemmin.

Ihmisen vapauteen kuuluu osana se, että pystyy unohtamaan ja luopumaan kipeistä muistoista. Antamaan anteeksi. Tuskankin hetkellä on hyvä muistaa ne elämän myönteiset, kauniit puolet, sillä jokaiseen hetkeen sisältyy lupaus uudesta mahdollisuudesta.

 Mahdollisuuksien elämää!