sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Ikuinen rukouksen aihe


"Enkelit kiltit varjelkaa
lastani kun hän porhaltaa
vapailla valtateillä,
jyhkeillä jyrkänteillä.
Enkelit kiltit suojelkaa
lastani kun hän askeltaa
liikenteen vilinässä,
melussa viiltävässä.
Enkelit kiltit auttakaa
lastani päivään uuteen,
että hän kypsyisi ajallaan
elämän salaisuuteen."
-Sinikka Svärd: Että hän kypsyisi ajallaan

 Ikuinen  rukouksen aihe varmasti kaikille vanhemmille, että enkelien suojelus olisi kokoaikaista ja kokonaisvaltaista lapsillemme. En pyydä enempää enkä vähempää.


Saanko esitellä: lempipaikkani kotonani. Sohvan divaanosa, johon saan jalkani suoristettua ja koneen syliini päivittääkseni uusia juttuja blogistaniaan. Samaisessa kulmassa syntyy käsistäni neuleita eli varsinainen monitoimipaikka.


Kynttilät ja kukat kuuluvat aina sisustukseni kantaviin aiheisiin.


Tyynyjä on joka huoneessa enemmän ja vähemmän väripilkkuja antamaan eli olohuoneessa kantavina väreinä ovat harmaa, lila ja valkoinen.


 
 
 Makuuhuoneeni värimaailma vaihtui eilen turkoosivivahteiseksi valkoisen ja kullan kera. Jännästi huoneen ilme muuttuu, kun vaihtaa värimaailmaa vain vain yhden vahvan värin osalta.  Tykkään kovasti taas tästä lookista, jonka sain eilisen inspiraation tuloksena itselleni ilmennettyä.


 Tästä kirjahyllystä etsin niitä muistoja tänne blogiini eri kirjailijoiden tuotannoista. Valinnanvaraa siis on, vaikka paljon tulee käytettyä näitä samojen sanaisten arkkujen availijoiden tuotoksia. 

Ihanaa alkavaa viikkoa!

lauantai 23. helmikuuta 2013

900 ja 1500


 AAMUN TOIVE

                     "Aurinko on juuri nousemassa uuden päivän
                     aamuna. Mitä sellaista voisin toivoa, mitä tämä
                     päivä voisi minulle tuoda?

                    Ei mitään sellaista, mikä tekisi muiden maailman
                    köyhemmäksi, ei mitään toisten kustannuksella;
                    vain niitä harvoja asioita, jotka eivät tullessaan
                    pysähdy minuun vaan paremminkin koskettavat
                    minua, kun ne tapahtuvat ja keräävät lujuutta:

                  * muutaman ystävän jotka ymmärtävät minua ja
                    silti pysyvät ystävinäni
                  * työtehtävän, jolla on todellista arvoa, sellaista
                     mitä ilman maailma tuntuisi köyhemmältä
                  * matkaa pelkäämättömän mielen, vaikkapa väylä
                     ei olisikaan merkitty
                  * ymmärtäväisen sydämen
                  * huumorintajun ja voiman nauraa
                  * vähän joutilasta aikaa ilman mitään tekemistä
                  * muutamia vaitonaisia hetkiä, hiljaista mietiskelyä
                  * sekä kärsivällisyyttä odottaa näiden saapumista
                    ja viisautta tuntea ne, kun ne ovat tulleet.

                  -W.R. Hunt
Teksti Positiivareiden aamiaiselta 04.04.2008



Lankavarasto täyttyi kahden euron lankahankinnoilla. Iloisen punaista, hurmaavan vaaleanpunaista ja reippaan keltaista runsaan 200g:n määrällä. 

Ylimmässä kuvassa oleva kaunis, mustaviittainen enkeli on viimeisin enkelilöytöni.
 900:n palan palapeli, jonka kokoamiseen piti varata oikein kunnolla aikaa. Prinsessa parina viikonloppuna auttoi, joten nyt valmiina. Jos yksikseni tätä vaikeaa palapeliä  olisin tehnyt,  ehkä  juhannuksena tämä olisi ollut  valmiina.
Torstai iltana Prinsessa kokosi tämän 1500 palan palapelin reunat ja siitä sitten jatkettiin yhdessä ja erikseen perjantaina. Tavoite oli saada valmiksi illalla, mutta hippasen jäi kesken, kun minua alkoi NukkuMatti kutsumaan. 


Tänä aamuna heti herättyäni piti  alkaa kokoamaan loppuosaa taivaasta, minkä Prinsessa oli minun osakseni jättänyt. Tämä on varmaan yksi ennätyksistämme palapelin kokoamisen aikajanalta. 1000 palan palapelin Prinsessa on joskus koonnut päivässä. Nauratti kyllä kovin välillä, kun tuntui, että otti sitten minkä palan vain käteensä, niin paikka löytyi ensiyrittämällä. Prinsessa teki kyllä ison valmistelutyön jakamalla eri osat omiin kekoihinsa: ruoho, puut, meri, vuoristo ja taivas.   

 Vähän lisää kirpparilöytöjäkin: Prinsessalle kylpyruusuja ja minipalapeli, jossa muistaakseni on 65 palaa. Meillä kun noita palapelejä tehdessä tuppaa kaikki muu unohtumaan, niin nyt ei tuohon palapeliin Prinsessalla mene ajallisesti kauaa. Ehtii niitä opiskelujuttujakin tekemään palapelin ohella.

Huisin mukavaa viikonloppua! 

torstai 21. helmikuuta 2013

Moittimisesta kiitokseen

"Kuka tahansa osaa moittia, kiitokseen tarvitaan asiantuntija."
-Konstantin Stanislavski

Moittiminen on helppoa, liiankin helppoa. Ne ajatukset ja sanat pääsevät liian helposti julki miettimättä enempää. Elämässä on myös ihan hurjasti kiitoksen aihetta. Tietoiseen kiittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sanoa edes kerran päivässä näin alkuun opettelun alkeiksi jollekkin läheiselle kiitos jostakin hänen kauniista teostaan tai sanoistaan. Kiitos luo hyvää mieltä, kunhan sen tekee sydämestään eikä kovin kuorisanoin, jolloin vastaanottaja tietää, että sanoja ei oikeasti ollut tosissaan.

Ostin uuden maustepurkin (Santa Maria Seafood ja fish) ja koemaistatukseen maku pääsi broilerpastaan, vaikka mausteen nimi antaisi viitteitä kalaruokiin. Mausteessa on rosepippuria, sahramia, tillinsiemeniä, fenkolia ja valkosipulia. Itse broilerpastankin koostumus  oli ihan uusi omissa kokeiluissani ja täytyy myöntää, että itsekin yllätyin mitä herkkua sainkin aikaiseksi.
Broilersuikaleita, öljyä paistamiseen, tilkka sitruunamehua, pari valkosipulinkynttä ja tietenkin tuota uutta mausteseosta. Ruokakermaa hauduttamiseen ja loppuvaiheessa runsaasti persiljaa vielä makua antamaan.
 Ei siis mikään monimutkainen resepti, kun kyseessä on meikäläisen keksintö.  Pastakin onnistui tällä kertaa al dente.

Näin lomalla voi huoletta syödä tuota valkosipuliakin. Voi tietysti olla, että joku kanssaihminen tuoksusta joutuu hetkittäin kärsimään, mutta kun se on vaan niin hyvää, että välillä on pakko saada sillä maustettua ruokaa.

Terveydentilakin tuli eilen tarkistettua päällisin puolin. Hemoglobiini oli 149 ja muutkin arvot kunnossa. Leposyke 68, joten ihan täysurheilija tässä ei olla, mutta oli kuulemma hyvä luku. 
 Proteiinipitoisten ruokien syömistä pitää lisätä jumppien ja muiden liikuntasessioiden jälkeen. Harmikseni kun olen todennut, että edes laktoosittomat maitorahkat ja raejuusto eivät sovi vatsalleni, joten sain muutaman hyvän vinkin niiden korvaamiseen. Itse olin jo aiemmin havahtunut samaan asiaan kuin terveydenhoitajakin, että proteiinia syön varmaan liian vähän.
Mukavia lomailupäiviä niille keille niitä on ja muille vain muuten mukavia päiviä!  

tiistai 19. helmikuuta 2013

Ennakointia


"Maaliskuussa minä unen näin,
että suven kukat alkoivat kukkia.
Ja saattoi jo kulkea paljain päin,
palelematta astella ilman sukkia.

Siinä unessa kukki jo näsiä ja raita,
valkeana tuoksui kielojen matto.
Silloin päälle riitti ohkainen paita,
puiden lehdet yllä kuin vihreä katto.

Se oliko unta sittenkään?
Jo muutoksen merkit tuntuvat säässä!
Pian kerttuset laulavat hämärään,
kesä on enää muutaman viikon päästä."

-Runon vuodenajat:suomenkieliset runot Lauri Lehtinen

 Omaksi ja pikkuprinsessan tulevaksi iloksi ostin kirpparilta lasten runokirjan: Runon vuodenajat. Kirjan kuvitus on todella kaunis, Anne Grahame Johnstonen käsialaa ja runoja on joka kuukaudelle. Alkuperäinen teos on vuodelta 1977, suomennettu versio vuodelta 1986. Painettu Belgiassa.  Näitä kirjan runoja tulen varmasti jatkossa lainaamaan vielä moneen kertaan. Kuvaakin kirjasta tulossa varmaan jossain seuraavissa postauksissa.

Näsiä ja raita, runon kukkivat, olivat minulle vieraita nimiä, joten aina saa tilaisuuden oppiakin jotain uutta. Näsiä on myrkyllinen, linkistä pääset lukemaan halutessasi lisää. Raita myös  on pensas.

Odotus usein palkitaan. " Pieni suklaapuoti" ja "Karamellikengät" saivat jatko-osan "Persikoiden aikaan". Kirjakerhossa oli muutama kuukausi sitten tämä kuukaudenkirjana, mutta päätin odottaa, vaikka kovasti kirjaa tekikin mieli lukea ihan heti. Nyt sitten sain kirjan vitosella kirpparilta eli ihan jo kohtuuhinta uudesta kirjasta.


"Pieni suklaapuoti"  -kirja vielä puuttuu kokoelmasta, mutta kyllä sekin vielä vastaan tulee. 


Huikean mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!



lauantai 16. helmikuuta 2013

Unelmien ajannäyttäjät

Seinäkoristeita
"Sinun ei tarvitse nöyristellä.
Sinun ei tarvitse etsiä hyväksyntää.
Sinun ei tarvitse näytellä hyvää.
Sinun ei tarvitse yrittää olla joku.
Sinun ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa.
Sinun tarvitsee olla vain oma itsesi!"
-Marleena Ansio

Viisaita sanoja mietittäväksi monelle meistä. Jonkun minuus voi joutua pienennyskurssille jos joku ympärillä olijoista vie muidenkin olotilaa ja samalla  toisen minuutta. Jokaisen elämässä pitää olla riittävästi turvallisuutta, valoa ja tilaa olla oma itsensä. 

 Prinsessa tykkää kaikesta pöllömäisestä, joten uskalsin ostaa tämän kellon ilman kysymättä tuliaiseksi eräältä reissulta.  Jännää miten näitä suosikkihahmoja syntyy, sillä pöllöjä näkee hyvin monessa muodossa. Kankaissa on pöllöhahmoja, tapettejakin löytyy, koruja, vihkon kansia yms. 

Toinen mikä on myös nostanut päätään suosikkina on maatuska nuket. Niitäkin olen nähnyt kangashahmoina, kaulakoruina, korvakoruina ja tauluina. 

Tästä tuli näköjään ja ihan vahingossa kylläkin kellopostaus, sillä vielä yhtä kuvaa etsiessäni, löysinkin otokseni vierashuoneen kellosta. Tykästyin kellon tyyliin ja etenkin tuohon heiluriin. Sopivan hiljaisesti raksuttaa aikaa eteenpäin.

Hurjasti kiitoksia myös kaikille enkelin silmin-facebook sivujen tykkääjille. Ystävänpäivänä täyttyi maaginen 2000 tykkääjän luku. Kiitos, kiitos, kiitos!
Tervetuloa myös uudet lukijat. Teitäkin on jo mukavat 42! Kiitos myös teille mukavasta kannustuksen muodosta!

Talviloma alkaa ensi viikolla ja silloin nautin taas siitä, että on kellosta riippumaton. Koska minulle riittävät pienet piirit, viihdyn kotona. Prinsessan kanssa on yhteisiä suunnitelmia ja mukaville yllätyksillekkin on aikaa, jos sellaisia ilmaantuu. Tänään ohjelmassa Murusen luona käynti. Oikein jo silmissäni näen ne pienen ihmisen iloiset ilmeet ja tuikkivat silmät. Sitä se mummirakkaus teettää.

Unelmienkevyttä viikonloppua ihan kaikille!


keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Kiitos, että olet


"Kun mikään ei onnistu,
sinä sanot:
kaikki järjestyy,
huomiseksi luvattiin
lempeää tuulta.
Ja aamun helisevissä oksissa
tuuli jo antaa
aavistaa itsestään.

Kun elämä hymyilee
kuin armonlaakson aurinko,
sinä sanot:
tätä täytyy juhlia,
tiesin, että hyvin käy.
Enkä minä osaa muuta kuin
hymyillä.
Ystäväni,
kiitos, että olet."
-Sinikka Svärd: "Kiitos, että olet"

Aivan mahtavan huikeaa ystävänpäivää blogiystävät!

lauantai 9. helmikuuta 2013

Niitä parhaimpia hetkiä


YSTÄVÄLLE

"Jos jonain päivänä tuntuu siltä että itkettää...
soita minulle.
En lupaa, että saan sinut nauramaan,
mutta voin itkeä kanssasi.

Jos jonain päivänä tuntuu siltä,
että juoksisit karkuun, älä epäröi soittaa minulle.
En lupaa pyytää sinua pysähtymään,
mutta voin juosta kanssasi.

Jos jonain päivänä et halua kuunnella ketään,
soita minulle.
Lupaan olla vierelläsi. Ja lupaan olla todella hiljaa.
Mutta, jos jonain päivänä soitat? ja en vastaa...
tule nopeasti tapaamaan minua, ehkä tarvitsen sinua.

Jos joskus en huomannut sinua... olen pahoillani.
Jos joskus ajattelin olevani isompi ja parempi kuin sinä,
anna anteeksi.

Minä pidän sinusta, älä koskaan unohda sitä.
Huonojen ja hyvien aikojen jälkeen,
olen aina täällä sinulle.
Olen pahoillani kaikesta väärästä, mitä ikinä olen
tehnyt.
Kirjoitan, jos huomista ei koskaan tulisikaan

Entä jos en koskaan pystyisi sanomaan hyvästi tai
antamaan sinulle ison halauksen?
Entä, jos en ikinä voisi sanoa olen pahoillani ja pidän sinusta?
Jos huomista ei koskaan tulisikaan?"

-runosivuilta lainattua

Ystävänpäivä lähestyy, joten varmaan monenkin ajatuksissa on kysymys miten muistaa niitä parhaimpia ystäviään juuri tuona päivänä. Tärkeämpää taitaa kuitenkin olla miten kohtelemme heitä koko vuoden aikana.


 Maukuvat maaliskuiset kissat tulevat tästä taulusta mieleen. Taulu löytyi yllätysyllätys kirpparilta euron hintaan. Paikka on vielä katsomatta, mutta eiköhän se jostain löydy, sillä pieni sisustuskärpänen tuntuu taas olevan ilmoilla ja ajatuksissa pyörii monenmoista ajatusta.

Tuo yllä oleva kaunis Maarit Ailion enkelitaulu on myös aarteenhakumatkalta.

  
 
Mummin Murunen täytti jo ensimmäisen vuotensa. Toivelistalla oli tunikamekko Metsolan kankaasta, jonka yksi kummitytöistäni ompeli toiveiden mukaisesta kankaasta. Kummityttöni on artesaani ammatiltaan ja ompelee näitä tilaustöitä juuri Metsolan hyvälaatuisista kankaista. 

Olin alkuvuodesta Murusta hoitamassa ja silloin yksi kova kiinnostuksen kohde olivat legot, joten aika helppo ajatusyhtymä tuli muihin lahjoihin. Legot ovat ehkä yksi maailman parhaimmista keksinnöistä, sillä ne ovat kyllä ikuisia. Murusen silloisessa legolaatikossa olevat legot ovat nimittäin periytyneet tyttäriltäni hänelle.  Pingviini legoa Murunen on kuulemma kanniskellut mukanaan. Se on juuri sellainen hänen käteensä sopivan kokoinen. 

Murunen kävelee jo askelia ja mummin korviin on kantautunut jo kunnon sanojakin, vaikka tytär sanoi, että kuulet, mitä haluat kuulla. Varmasti hän sanoi perässäni sanan "nalle"  ja monia muita sanoja myös:) Äiti tietysti tulee jo niin selväkielellä, että sen kuulevat kaikki. On hän vain niin mahtavan suloinen pieni ihme.  


Hymyä, nauruja  ja kuolapusuja on sisältynyt ensimmäiseen vuoteemme eli mummi on kokenut ihan hurjasti vuoden aikana niitä onnenhetkiä Murusen kanssa.

Huisin ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos ihanista kommenteistanne edelliseen postaukseen!


perjantai 1. helmikuuta 2013

Välttämättömiä tilanteita edessä

Tähtisädettä 
"Elämä on helppoa,
helpompaa kuin
aavistaisi, onneton.

On vain valittava.
Valittava niin kuin
kahden naisen välillä
joita rakastaa
eri tavalla
yhtä paljon.
On vain valittava.
Ja naurettava
kahdesti niin syvältä
jos valitsee väärin.

Niin helppoa on elämä!"

-Tommy Tabermann

 Arkirutiinit, järki ja pakahdetut tunteet yhdessä ovat jonkinlainen yhdistelmä, joiden koukkuun jää, ehkä ainiaaksi, silloin kun ei ole halua ja tai rohkeutta kokea uutta ihmissuhderintamalla. Itse olen liian vanha uskomaan, etteikö elämässä tulisi näitä valintatilanteita.

 Suomessa on sinkkuja melkoinen määrä, joissakin paikkakunnilla jopa yli puolet talouksista on sinkkutalouksia. Joku ei löydä sitä sopivaa puolisoa, toinen ei edes halua löytää ja sitten on niitä jotka ovat siltä väliltä, että eivät edes itsekkään tiedä mitä haluavat ja heitä kai parhaiten kuvaa juuri tuo yllä oleva Tommyn runo. 


Kirjalöytöjä kirppareilta: Elisabeth Adlerin tuotantoa. Alimmainen eli "Hotelli Riviera"  on luettuna ja kovasti tykkäsin tälläisestä hömppälukemisesta, jossa oli vähän jännitystäkin sopivassa suhteessa mukana.

 Prinsessan kanssa oltiin parisen viikkoa sitten viettämässä ostoshetkiä kirjaosastolla, josta nappasin nämä mukaani. Tällaiselle kirjafriikille nuo alennusmyynnit ovat ehdoton must, sillä koskaan ei ole tarpeeksi kirjoja odottamassa lukemista. Nyt iltalukemisena on "Viime yönä  Chateau Marmontissa". Kevyttä, viihteellistä luettavaa.

 
Käsityörintamallakin on jotain taas valmistunut. Ystävän lapsenlapselle toivelistalla oli  pienen pieni haalari. Malli on suurinpiirtein omaa tuotantoa ja kokoon 50cm tähtäsin. Ajattelin ensin tehdä ilman huppua, mutta kun työ edistyi, näin silmissäni myös sen hupun ja kyllä se mielestäni hyvin täydentääkin tätä asua.Lankana käytin Sandnes duo merinovillan ja puuvillayhdistelmälankaa, josta jo aiemmin kudoin samanvärisenä neuletakin. 

 Viimeiset suklaakonvehdit joulusta on syöty! Polvi on oireillut jo jonkun aikaa nestettä keräämällä ja totta kai ne kivutkin sitten jossain vaiheessa ilmaantuivat. Alkuviikosta polvi sitten operoitiin ja päälle viikon liikuntakielto jumppien muodossa. Kävelyäkin piti rajoittaa kaksi päivää. Toivottavasti lepo nyt auttaa ja ensi viikolla pääsisi taas jatkamaan rakkaita harrastuksiaan ja sulattelemaan nämä syödyt suklaat pois. En tiedä onko henkistä vai ei, mutta ihan tuntuu kuin jotain ylimääräistä olisi tuossa vatsan tienoilla enemmän tämän viikon jälkeen. 

Ihanaista viikonloppua!